Hei, Kitupiikki - ja kiva kun rohkaistuit tulemaan mukaan!
Juuret ovat kyllä kasvin tärkein osa, ilman niitä ei tuo sinunkaan perhosesi kuntoudu.
Kerropa, miltä nuo "homeiset" juuret näyttivät! Pari päivää sitten laitoin tälle palstalle kuvan "lötköistä", pois leikattavista juurista. Olivatko/ovatko kasvisi juuret sellaisia? Vaiko vain juuren kärki mustuu ja mustuminen leviää aina vaan ylöspäin?
Kekkilän uusittu "orkideamulta" on jo tasoltaan parempaa, myydään vaaleanpunaisessa pakkauksessa. Siihen on lisätty kevytsoraa ja hiiltä ihan mukavasti, mutta varsinaista kaarnaa siinä ei ole mukana. Sanovat sen olevan puunkuorta, on tikkuista ja varmaankin maatuu nopeasti. Mutta parantunut kuitenkin on aiempaan verrattuna.
Nuo minit tehdään kausikukiksi, siksi ne ovat sammaleessa. Myös normaalikokoisten taimet kasvatetaan tuollaisessa taimipotissa.
Minien juuret ovat sopeutuneet kosteaan, joten voisit vain varovasti avata usein kovin tiukan "pakkauksen". Vastaani on tullut tapaus, jossa tuollaisesta sai purettua ison kourallisen sammalta. Liian tiivis turmelee juuret tosi nopeasti. Opettele kastelemaan miniä maltillisesti - suokasvihan se ei myöskään ole.
Perhoseni juuret tosiaan mustuvat ja ihan oikeasti homehtuvat (eivät "homehdu") kärjestä alkaen. Poistin "normaalit" kuolleet juuret silloin, kun ensimmäisen kerran istutin poloisen uudelleen. Juuret ovat sen oloiset, kuin ne jostain syystä eivät kuljettaisi vettä mihinkään - keräävät sitä vain kärkeensä ennen kuin homehtuvat ja kuolevat kokonaan. Leikkasin yhden kärkensä homehduttaneen juuren tyvestä poikki ja vedin sen sitten purkista ulos, jolloin juuren kärki puristui kaarnan väliin ja oikein poksahti. Mädäntyykö koko hoito? Kasvualustan vaihtaminen otti muutenkin kasvin voimille, harmittaa, että olen joutunut rääkkäämään sitä näin paljon.
Kiitos kasvualustavinkistä, ovat ilmeisesti Kekkilällä saaneet ja kuunnelleet asiakaspalautetta...
Hei muuten vielä mulla on 9 orkideaa ja yhden lehdet ovat pehmeät ja löysät,mitä pitäisi tehdä? Ajattelin jos laittaisin sen rahkasammaleen ja muovipussiin jos lehdet tulisivat eloisammiksi. Phale kukkii nyt ja juuret ovat todella hyvät.ostin sen alenuksesta ;D
Oma kokemus on että juuret menehtyy hyvin nopsaan sammaleessa, usin on vielä sahanpuruakin sieltä sammaleen seasta löytynyt. Olen ostellut noita minejä ja heti kotiinpäästyäni varovasti kupsuttanut sammaleet pois ja huuhdellut juuret ja laittanut kaarnaan ja hiileen ja lecasoraan. Ja yllätys yllätys kukinta vaan jatkuu. Pari nuppua putosi mutta aukinaiset kukat ja pienet nuput säilyivät.
Kitupiikki, vastaavatko nämä oikealla olevat tyngät tuon kasvisi juuria?
Tässä kyseessä kovia kokenut raasku. Istutin sen palikalle, alla eläinkaupoista saatavaa kuivapuristettua sammalta, kun en rahkasammalta saanut käsiini. Kasvi ollut sen jälkeen noin 2 kuukautta perhoslasikossani, jossa kosteus on noin 80 %. Uusia juuria tullut reippaasti ja ainakin nyt vielä näyttävät terveiltä. Parin sentin kukkavanakin tulossa yhdestä lehtihangasta. Epäilen, että tässä on kyse juurimädästä, jolla on huono ennuste.
Oi voi. Kyllä nyt Olivia taisit tehdä oikean diagnoosin. Muistuttaa kyllä enemmän perhoseni juuria kuin ns. luonnollisen tukehtumiskuoleman kokeneet. Eli myös juuren vielä vihreä osa on tuommoinen kuolleen näköinen, jotenkin tumma. Sävy on kaukana terveen juuren väristä. Kaappia minulla ei ole, joten tämä taitaa olla kasvin menoa. Äh. Mistä tuollainen tauti saa alkunsa? En tietääkseni ole ainakaan liian märkänä pitänyt. Huono kasvualusta, stressi? Kiitos paljon vastauksesta, vaikka uutiset eivät hyviä olleetkaan…
Esimerkiksi kylmyys yhdistyneenä märkyyteen ja mätänevään kasvualustaan voi laukaista tämän.
Oisko sulla mitään mahdollisuuksia saada tuoretta rahkasammalta? Ihan vain latvoja noin 5-10 cm pituisia. Rahkasammaleessa on fenoleja, jotka auttavat pitämään bakteereja ja sieniä aisoissa. Sitähän on käytetty sotien aikana esim. haavojen hoidossa.
Leikkaisit pois pahimmat, laittaisit jäljelle jääviin juuriin kanelia ja pistäisit kasvin istumaan kevyesti sammalpedille. Alla pitäisi olla lämmönlähde, jotta kosteus nousisi ylöspäin. Vettä hiukkasen pohjalla, mutta ei kuitenkaan kasvi vedessä vaan kosteiden sammalten seassa. Astian pohjalla voisi olla myös hiilenpalasia, jotka myös pitävät alustaa puhtaana.
Ahaa - kiitos vinkistä. Olenkin miettinyt, mitä niin ihmeellistä siinä rahkasammaleessa on… Jospa koettaisin etsiä sitä jostain. Uusturkulaisena on ylipäänsä metsiköt vähän hakusessa. Voisin laittaa astian tiskikoneen päälle, vaikka ei siinäkään tietenkään koko ajan ole lämmintä. Tai patterin viereen. Mitään menetettäväähän ei ole. Huomenna siis sammaljahtiin!
Hyvä kuva sulla, Kitupiikki. Siis tuo liikennemerkkijuttu. En tiä, onko tuo valkoinen suojaruukku vaan kuvausrekvisiittaa, mutta kehottaisin pitämään perhosorkideaa läpinäkyvässä ruukussa. mulla on perhosorkidea ollut parisen vuotta läpinäkyvässä muoviruukussa ja vaihdoin sille noin vuoden kestäneen kukinnan jälkeen kasvualustan ja oikeen lasiruukun. Kyllä on tykänny. Sii ä mullanvaihtopuuhassa huomasin, että tekee jo uutta kukkavartta, vaikka entinen oli ihan hyvä ja tuore. Seurailin vanan kasvua, mutta sitten yhtäkkiä juuri sen yläpuolelle alkoi kasvamaan uusi lihava juuri ja kukkavanan alku jäi sinne alle piiloon.Varmaan se lahonneitten juurien katkaisu innosti kasvattamaan uusia terveitä juuria. Mun mielestä tuommonen lakastuminen, mikä sun laittamista kuvista näkyy, niin johtuu just liian mullaksi lahonneesta kasvualustasta. Ja ehkäpä myös kastelusta. Omiani kastelen hieman harvemmin kuin kerran viikossa ja aina pinta tuntuu kuivalta. Olen ollut kyllä ihan tyytyväinen ostomultaan, mutta en paremmastakaan ole koskaan kuullut. Ja tällä mun kastelutyylillä ei valmismulta lahoakaan kovin helposti.
Hei Linnea! Ruukut eivät ole rekvisiittaa. Ne ovat niin väljät, että purkkiin pääsee kyllä hajavaloa lounaaseen (?) antavasta, valoisasta ikkunasta. On mielestäni riittänyt asukeille ja suojaa juuria samalla paahteelta. Ainoa huono puoli on, että taitavat viilentää juuria liikaa, seurauksena ilmeisesti juurimätä. Tämänhetkinen kasvualusta on siis ihan uusi, sen ei pitäisi liian maatunutta olla. Itsekin kastelen harvemmin kuin kerran viikossa. Juuret saavat olla harmaana useamman päivän ennen kuin kastelen, sillä joululoma opetti, että perhoset tykkäävät olla vähän heitteillä... Toivottavasti tämäkin innostuu kasvattamaan uusia, terveitä juuria! Naapurikukkanen niin tekeekin, samoin kuin olohuoneen dendro. Kevättä lienee heillä rinnassa.
Kiurunkannus! Tartunpa heti tilaisuuteen ja pistän hölöä.
Nämä eivät kyllä todellakaan ole oikeita kukkia minulle… Hankin yhden tuossa runsaat vuosi sitten. Hyvin kukki ensin 1,5 kuukautta, kunnes sitten esikoinen jätti omenat keittiönpöydälle eikä laittanut takaisin jääkaappin säilöön… siihen se kukinta loppui…
Nyt sitten on samanlaisena kökkinyt jo vuoden… yhden pienen lehden kasvattanut lisää loppukesästä… muuten ei mitään tapahtunut.
Kohta heitän ulos tuonne piha-altaaseen niin saapahan ainakin jäätävän herätyksen. Minä en jaksa tällaisilla kukilla kun ei mitään tapahdu.
Luonnossahan perhosorkideat - siis näiden meidän ikkunalautakasvattiemme esivanhemmat - kasvavat puitten oksistossa ja niiden juuret luikertelevat oksanhankaan kertyneen karikkeen ja sammaleen joukossa. Juuret kiinnittävät kasvin paikoilleen ja ottavat vettä ja ravinteita ympäriltään. Ei sinne päivänvalo osu kuin hyvin suodattuneena. Lasiruukku ei siis ole mitenkään tarpeellinen kasvin kannalta. Päinvastoin, siinä on myös huomioon otettavia haittoja. Niissä on usein tosi pieni reikä pohjassa ja vähänkään reippaampi kastelu saa kasvualustan nopeasti tiivistymään ja kompostoitumaan. Lisäksi lasi kuumenee kesällä ja on kylmä talvella.
Sen sijaan siellä puitten oksilla käy ilmavirta ja Mummin huomautus ilman kierron välttämättömyydestä on todella paikallaan.
Pikkupallero, olosuhteiden muutos usein laukaisee kukinnan. Tasaisessa lämmössä perhosorkidea tuudittautuu viherkasviksi. Ihan noin radikaalia keinoa en kylläkään käyttäisi;)
) kärjestä alkaen. Poistin "normaalit" kuolleet juuret silloin, kun ensimmäisen kerran istutin poloisen uudelleen. Juuret ovat sen oloiset, kuin ne jostain syystä eivät kuljettaisi vettä mihinkään - keräävät sitä vain kärkeensä ennen kuin homehtuvat ja kuolevat kokonaan. Leikkasin yhden kärkensä homehduttaneen juuren tyvestä poikki ja vedin sen sitten purkista ulos, jolloin juuren kärki puristui kaarnan väliin ja oikein poksahti. Mädäntyykö koko hoito? Kasvualustan vaihtaminen otti muutenkin kasvin voimille, harmittaa, että olen joutunut rääkkäämään sitä näin paljon. 
Tämänhetkinen kasvualusta on siis ihan uusi, sen ei pitäisi liian maatunutta olla. Itsekin kastelen harvemmin kuin kerran viikossa. Juuret saavat olla harmaana useamman päivän ennen kuin kastelen, sillä joululoma opetti, että perhoset tykkäävät olla vähän heitteillä... 
Kukkavarrenkin se teki vähänaikaa sitten.