Voiko pylväspihlajaa lyhentää vuosittain, ja mitkä on leikkaamisen vaikutukset puulle?
Tavallinen kotipihlaja kasvaa meidän pihassa, vieläpä niitä on monta, kun taimia voi siirtää omasta metsästä. Tämä on vielä aika pieni ja kaksivartinen kun oli, kiersin ne viime kesänä toistensa ympäri toivoen, että ne kasvavat yhteen kauniiksi punokseksi. Talon varjosta näkyy, että aika lähellä tupaa kasvaa hän...
Kysynpä vielä teiltäkin, eli jos joutuisitte istuttamaan mäntyä ja koivua kasvavaan ilmeisesti aika hiekkaiseen ja juuria täynnä olevaan maastoon omiin istutuskuoppiinsa pari pihlajantaimea, niin millaisen taimen valkkaisitte? Eli pienemmät astiataimet vai jo pikkuisen isommat verkoissa tulevat paakkutaimet vai jotain muuta?
Uskoisin isommankin taimen lähtevän tuommoisessakin paikassa hyvin kasvuun, joten riippuu lähinnä puutarhurin pavusta kummanlaisen laittaa
Kannattaa siis ensin kaivaa kuoppa niin näkee kuinka ison jaksaa kaivaa ja valitsee sitten taimen sen mukaan
Uni, me olemme hakeneet tuolta yhdestä pihlajaryteiköstä vuosien varrella parimetrisiä pihlajan"taimia" vetämällä ne sammalpeitteisestä pusikosta yleensä vaan käsin ylös ja sitten olen ne istuttanut kompostimullalla parantelemaani matalahkoon kuoppaan miten kuten. Kaikki ovat jatkaneet kasvuaan ilman mitään jälkihoitoa. (Jos keväällä istuttaa, pitää tietysti kastelun suhteen suorittaa tarkkailuja)
Viimeksi löysin aivan sattumalta tosi nättejä riippatyyppejä, jotka jäivät kylläkin puuhamaan nurkille, mutta en antanut niitä poistaa ja sijoitimme aidan toisen eteen ja toinen jäi oikein nättinä sinne kulmaukseen sisäpuolelle.
Nytkin haaveilen etsiväni ainakin pari noita kivoja riippatyyppejä tuonne etupihani tulevaan "kevätpuistikkoon", johon en rahaa aio uhrata kuin kirsikkapuusta.
Pihlaja siis todella pärjää hiekassa sekä myös ilmeisen happamassa mäntymetsikön alusmaassa. Koivun vierustalla minulla ei pihlajia ole ollut.
Laitetaas nyt pihlaja-otsikon alle tämäkin, ei Tuurenpihlaja tarvinne kokonaan omaa otsikkoa.
Joku ehkä muistaa jo hyvään vauhtiin päässeen silmäterätuurenpihlajan karun kohtalon: runko maistui edellistalvena ihan turhan hyvälle rusakonpenteleiden suussa. Katkaisin sen vauriokohdan alta, koska oli kuolla pystyyn. Ja nyt se on reppana torso.. Mutta sitkeä sellainen, vielä en luovuta. Uutta kasvua pukkaa. Ja ainakin siitä muodostuu varsin ''erilainen'' pihapuu. Ei ehkä ihan topiary-ainesta kuitenkaan. 
Näiden juttujen perusteella pihlaja on siis paikalle vallan oikea valinta. Koulun kilpailuna kun on siis suunnitella leirikirkko, mutta maisema on kuitenkin sen verran karu, että soisi siellä edes Jotain väriä olevan. Pihlajat vaan alttarin molemmin puolin. Tulee nätti n.n
Lieneekö tuosta Variksenmarjan vinkeistä opin otin, kun viime kesänä ostimme merensaareemme Tuurenpihlajan, niin syksyllä aitasimme sen noin parimetrisellä verkolla, ja hyvin säilyi talven yli, vaikka saaressa on hirviä ja jäniksiä. Saman aion tehdä ensi talveksikin.
Olen ihastunut RIIPPApihlajaan ja en löydä mistään kyseisen puun taimia. Olen käynyt vaikka missä taimikaupoissa (pk-seutu), mutta aina myydään "ei oota". Mistäs löydän riippapihlajia?
SariW, tässä vinkki: Tee Lapin matka ja käy Tornionlaakson puutarhalla! Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Täällä on kaikenlaista nähtävää. Kesäyön aurinko ym...
Fiia! Hyvä idea tuo matka lappiin. Siellä käymmekin pari kertaa vuodessa, mutta nyt olen viimeisilläni raskaana, niin ei oikein pitkä automatka innosta. Pitää kierrellä ja katsella josko se riippapihlaja osuisi silmiini.
Heips. Tässä teille kuva istuttamastani helmipihlajasta. Komea syysväritys tänä syksynä.
Terv. Tapiojkl
Näin pari viikkoa sitten kaupassa isoja tuurenpihlajia, enkä saa niitä mielestäni millään. Oli siinä ja siinä, etten tänään lähtenyt hakemaan.
Onko tuurenpihlajalla miten hyvä kasvunopeus?
Tapiojkl:n kuva tuurenpihlajasta on hieno.
Tuurenpihlajamme on menestynyt hyvin kaksi kesää merensaaressa, välillä kovankin tuulen armoilla. Pari viikkoa sitten aitasimme sen korkealla verkkoaidalla. Syysväri on aivan ihastuttava. Vettä se on vaatinut molempina kesinä uskomattoman paljon. En taaskaan uskonut alkukesästä, että se vesimäärä on niin suuri, kun siitä alkoi tippua uudet latvakasvut. Lisäsin kastelua, johan loppui katkeilu. Sillä on melkoinen kasvuvauhti. Kaunis puu.
Onko kenelläkään Hopea pihlajaa, Sorbus incana ? Näin offseason aikana minulla on tapana lukea kaikki vuoden Allt om trädgård-lehdet ( tai siis tavata) , ja yhdessä lehdessä oli maininta linkistä www.mastarrabatten.se. Olen jo pitkään etsiskellyt ideaa miten muuttaisin tontin perällä olevaa villiintynyttä perennapenkkiä. Ruotsissa Hopea pihlaja on 1-4(5) vyöhykesuosituksella, joten ajattelin että se olisi vastaava kuin Suomen 1-2(3) .
Minkämoinen juuristo pihlajalla on? Jos meinaan kitkeä siitä alta kaikki heinät ja ystäväni Juola Vehnät pois, niin minkäkokoisella työkalulla uskallan mennä lähelle?
Kuinka suuri pihlajasi on? Ei sitä kyllä helposti saa tapettua. Puun juuret ovat sitkeitä ja puumaisia, mielestäni ne erottaa helposti heinien juurista, jos sitä tarkoitat.
Oliskohan joku 5-6 metriä korkea pihlaja. Oikeastaan haen enempi työkalun kokoa. Eli voisiko mennä esim. jyrsimen kanssa raapimaan maan rikki 10-15 senttiä syvältä, vai onko ihan käsityökaluilla raavittava? Ja kuinka kaukaa pihlajan rungosta voisi sitten kuvitella ottavansa järeämmällä välineistöllä?
Tee koekaivaus lapiolla?
Veikkaan pihlajan juurten menevän pääasiassa suoraan alaspäin, koska se pärjää niin kuivilla maillakin. Mutta hassua todeta, etten todella ole pihallakaan perehtynyt pihlajan juuristoon, vaikka niitä on meillä pitkin pihaa tosi monta. Siis pihlajia, ei niiden juuria.