…Että ei kyllä kauheasti voi tässäkään luottaa, että taimitarhoilta saa mitä tilaa. (Liittyen tuohon edelliseen). Tai onkohan tilanne näiden pihlajoiden osalta jo parantunut?
Pihlajiin liittyvä kysymys askarruttaa: Meillä lyhyen pihaantulotien varrella on suuria pihlajia 3 kpl, joissa alimmat oksat alkavat n. kahden metrin korkeudelta. Tämän alueen nurmikon leikkuu on todella hankalaa koska maa nousee rinteeksi etualalta (siis siitä, mistä pihaan ajetaan. Hankala selittää…). Maanpeittokasveilla olin ajatellut kattaa tämän alueen, mutta sitten tuli mieleeni että syksyllähän siinä on hirmuisesti haravoitavia lehtiä… Eli ei siis onnistu. Vaihtoehto B on sitten sellainen, että laittaisin pihlajien eteen esim. lännenheisiangervoja ja vielä niiden eteen esim. koivuangervoa. Onkohan se mahdollisesti tuhoon tuomittu ajatus, kuinkahan lähelle näitä pihlajia voi tuota muuta kasvillisuutta istuttaa?
M.tt -Taponlehti on ainakin 1 yleisesti tuohon tarkoitukseen käytetty 
Itsekin olen hyväksi havainnut. Täällä kokeneemmat osaavat paremmin neuvoa mutta kun lähtee rohkeasti kokeilemaan niin hyvä lopputulos varmasti löytyy… Sitten on vähän korkeampaa varjoyrttiä, joka kukkiikin vähän. Hakemalla maanpeittokasvit löytyy varmasti lajikohtaisia kuvailuja että onko aurinkoisen paikan vai menestyykö varjossakin.
Sitä vielä että laittaisin matalan tai matalia kasveja ja jotkut angervot mm. pihlajaangervot leviävät niin että pilaavat nurmikon.
Lännenheisi vaikuttaa vähän korkealta, jos siinä menestyy. Pelkästään koivuangervoa kenties? Yleissääntönä lie, että puun juuristo ulottuu yhtä pitkälle kuin latvus, joten luulisi pärjäävän ainakin latvuksen ulkokehällä.
Tai Spiraeat yleensä, myös lamoherukka voisi olla kiva.
Ei kai se useimpia maanpeittokasveja mitenkään haittaa, jos puista tippuu lehdet päälle, mutta tietenkään niitä ei sitten voi haravoida. Siinähän vaan säästyy työltä! Sama juttuhan se pensaidenkin kanssa on, eihän niidenkään päältä voi haravoida. Kuvittelisin, että korkeat pensaat eivät voi kovin hyvin puiden alla kasvaa. Koivuangervohan on vaatimaton ja suht matala. Minulla sellainen jokapaikan maanpeittokasvi on peittokurjenpolvi. Hyvin peittää ja siis estää rikkojen kasvua, valossa kukkiikin kauniisti ja on helppo repiä poiskin liialti leviävät.
Puut, pensaat ja perennat kasvavat luonnossakin toistensa lomassa, joten mitään estettä sille ei ole. Eikä puun ympärille tarvitse jättää latvuksen kokoista aukkoa, ennemminkin kysymys on siitä, pystyykö juuristoalueelle tekemään pensaan juurille kunnon kuoppaa.
Jos kaikki istuttaa kerralla, noin metrin etäisyys puusta on ihan riittävä, oli puska mikä hyvänsä. Luonnonvalinnan avulla kasvit ottavat sitten oman paikkansa valo-olosuhteiden mukaan, ja huonoimmat olosuhteet saanut taimi karsiutuu. Niin helppoa se on.
Ja Pentti Alankoa siteeratakseni (olen sen todennut myös helpoksi) puiden lehtiä EI TARVITSE KOSKAAN haravoida, koska syksyn ja talven aikana maassa elävät lierot käyvät pummaamassa ne omaan käyttöönsä ja keväällä maanpinta on lähes puhdas. Avoimiin kohtaan istuttaisin helppohoitoisia ja leviäviä (kasvitieteellisiä eli luonnonlajeja) lämpäreitä narsisseista varjoon, tulppaaneista kuiviin kohtiin, ja pikkusipuleista vähän sinne tänne. Muuhun aikaan kuin sipulien kanssa yhdessä kukkiva maanpeittoperenna täydentää kokonaisuuden.
Pihlajanlehdet katoavat ensimmäisinä näkymättömiin jo syksyn aikana,ovat niin pieniä ne yksittäiset lehdykät, jotka irtoaa ruodistaan usein jo puussa.
Tämä on mielestäni yksi pihlajan hyvä puoli sellaisillekin ihmisille jotka eivät jostain syystä voi olla haravoimatta.
Muoks. pihlajan alla tuntuvat viihtyvän luonnossa taikinanmarjapensaat, joiden etuna ovat mm.varhain keväällä puhkeavat lehdet.
Juu, hyvä tulee maanpeiteperennoillakin jos niihin päädyt. Alkuvuosina joutuu kitkemään ahkerasti, mutta muutaman vuoden kuluttua riittää vähempikin. Sellainen joku kasvi on hyvä, joka tulee tarpeeksi korkeaksi ja peittää sitten myös kuihtumaan jätettävät narsissien ja tulppaanien lehdet.
Kiitos teille kaikille, kun yritätte auttaa mua tässä ongelmapaikassa… Se paikka on siis hankala, vaikee selittää ja nyt ei ole edes kuvaa tarjota. Mut ensinnäkin, ne pihlajat on siis huikeen suuria! En tiedä, kuinka vanhoja, mutta tää talokin on 60-luvulta. Paikka on tontin eteläreuna, jonka takana on naapurin piha. Näköestekin siis on tässä ajatuksena, siksi valitsin siis tätä “kerroksellisuutta”. Haravoinnin suhteen olen lähinnä kuntoilija, eli osa tulee haravoitua ja osa saa jäädä nurmikolle. Noita lehtiä vaan tulee niin julmetusti, että olen aina suurimman osan vaan haravoinut, en ole oikein luottanut siihen, että ne kaikki maatuis… Mutta maanpeittokasvit oli kyllä mielessä hankalimpiin kohtiin, kunnes hokasin ettei niitten sekaan passaa haravan kanssa mennä - nehän irtoo juurineen. Siksi mietin tuon pensasvaihtoehdon, että sitten niitten välit on helpompi hoitaa.
Eli et olekaan varsin pihlajien alle istuttamassa. No sitten mikä vaan oloihin sopiva pensas. Valo, varjo, kuiva, kostea… ja toivottu korkeus. Minä tykkään aina ja kaikkialla laikkukirjokanukasta tai vastaavasta ;D Kerrostaminen on hyvä idea jos tilaa on, voit mahdollisuuksien mukaan valkkailla eri aikaan ja erivärisetkin kukkijat
Juuri tuo laikkukirjokanukka oli mulla toinen vaihtoehto tuon heisiangervon tilalle. Mutta uskallan siis pihlajien alle, tai varsin lähelle alkaa istuttamaan pensaita, ymmärsinkö oikein?
Siihen voi istuttaa mihin pystyt kaivamaan riittävän ison kuopan. Vanhojen puiden alla on tietenkin vaikeampaa. Tuskin siellä on valoa riittävästi laikkukirjokanukalle - kanukat on muutenkin ihan karmean rumia…tämä nyt on vain oma mielipiteeni; koska niitä roikkoja joutuu katselemaan yli puoli vuotta ilman lehtiä. Jos aurinkoa tulee yhtään, laittaisin pieniä keijuangervon taimia tiuhaan ja/tai tuoksukurjenpolvea. Vm.kestää mitä oloja hyvänsä ja saa lisättyä pistokkaasta. Kummallekaan ei tule liian iso juuristo.
Eli kyllä täältä kannattaa neuvoja kysellä, teet sitten niinpäin tai näinpäin, on se kuitenkin jonkun mielestä väärinpäin 
Jokainen varmaan antaa omasta kokemuspiiristään kumpuavan vinkin. Näissä jutuissahan ei ole yhtä oikeaa vastausta. Varsinkaan ilman kuvaa paikasta.
Meillä takapihan rajan pari metriä leveässä kukkapenkissä kasvaa 3 vanhaa pihlajaa. Olen istuttanut pensaita ja perennoja ihan juurellekin. Jotkut viihtyvät, toiset ei. Viime kesänä istutettu laikkukirjokanukka ei näytä oikein hyvin viihtyvän. Yhden pihlajan runkoa näkyy tässä kuvassa oikealla. Pihlajia ei ole toistaiseksi kaadettu, kun sähköjohdot ovat ihan vieressä.
Kiitos taas Yritän saada kuvan kaivettua tuolta arkistoista jotenkin, niin saisitte vähän käsitystä tuosta paikasta.
Aika elinvoimaisia noi pihlajat. Isä kaatoi vanhan pihlajan tontin rajalta ja teki tuoreemmista oksista jalat marjapensaan tuille…no nyt ne pätkät alkaa versoa . Ihmeen sitkeä toi pihlaja…ihan niin kuin pajut:
Lähikuvaa versoneesta rungosta
Mun mielestä pihlajat kukkii tänä vuonna aikaisin
Mitä sanotte, jos vanhat pihlajat leikkaa alas niin lähtevätkö uuteen kasvuun? Ja miten alas kannattaa leikata? Meillä pihaa reunustaa 7 kpl varmasti lähemmäs 30 vuotta vanhoja pihlajia, jotka ovat jo sen näköisiä että jotain niille pitäis tehdä. En halua luopua niistä kokonaan, joten ajattelin että saiskohan ne uuden elämän jos leikkaisi ne alas. Ja niiden väliin ajattelin istuttaa vaikka idänvirpiangervoa, niin että ne ja pihlajat tekisivät pihasta suojaisan.