Tämä ketju on tarkoitettu viesteille joiden sisältönä on pelkästään: pionin kuva, nimi ja lyhyt kuvaus. Ei mitään keskusteluviestejä, ne poistetaan jos sellaisia laitetaan. Keskustelut käydään varsinaisessa " Pioni, Paeonia"-ketjussa.
Paeonia lactiflora ''Sarah Bernhardt'' oli ensimmäisiä lajikkeita, joita tontille hankittiin.
Kukassa on vanhanaikaista viehätystä ja Sarah Bee on edelleen yksi suosikkejani.
Kuolanpioni.
Kuolanpionikaverukset (pienemmällä on hieman erivärinen lehdistö). Kuva vuodelta 2007.
Luonnonlajikkeita ensimmäisiä oli keittiön pikkuikkunan alle verannankulmaan istutettu Paeonia anomala, Kuolanpioni. Aloittelijana kuvittelin, että saan muhkeamman pensaan istuttamalla kaksi tainta vieretysten ja penkissä on vieläkin tuon oikeanpuoleisen muhkean kasvuston vasemmalla puolella sen liian ahtaassa tilassa nääköttävä kaveri. Olen suunnitellut pionin siirtoa väljemmille vesille vuosikausia, vaan siellä kasvi on edelleen 
Paeonia tenuifolia, tillipioni. Takana alppikärhö.
Paeonia lactiflora ''Festiva Maxima'' on yksi ensimmäisiä puutarhaan hankituista valkoisista pionilajikkeista. Kauniit kukat, mutta lakoaa melko helposti.
Pionin takana on pikkujasmikeaidanne. Tämä istutusalue on aikoinaan toinen varta vasten pioneja varten kaivettu kohopenkki. Maximan kaverina penkissä on Vincalta saatu Paeonia lactiflora ''Inspecteur Lavergne'', kärhöjä ja Rosa ''John Capot''.
Paeonia lactiflora ''Inspecteur Lavergne''.
Keväistä kasvua vuonna 2005. Olen saanut pionin kauan sitten lahjaksi Vincalta.
2008 kesän kukintaa.
Tämä tumma kaunokainen on Paeonia lactiflora ''Buck Eye Bell''.
Tanakkavartinen lajike, joka on viihtynyt hyvin terassin reunassa.
Paeonia lactiflora ''Buck Eye Bell''.
Paeonia lactiflora ''Krinklet White''.
Kaunis lajike, joka on puutarhassamme häviämässä taistelun konnantatarkasvustolle ja vaatiikin keväällä ylösnostoa ja paikanvaihtoa. Sakokaivon kulma vaatii hieman päivitystä muutenkin, sillä havut ovat kasvaneet ja täyttävät jo tilan, jossa aiemmin mahtui kasvamaan myös perennoja.
Taustan havu on kartiomarjakuusi, Taxus media 'Hicksii'.
Paeonia lactiflora ''Bowl of Beauty''.
Tämän pionin kavereina rehottaa epälukuinen joukko kaikenlaista. Paikaltaan karkaileva Papulanruusu, R. Flammentanz, alppikärhö ja itsekseen uusia yksilöitä kylvävä Maariankello.
Melkein samannäköinen on Paeonia lactiflora ''Cora Stubbs''. Jollei sitten jompi kumpi noista kahdesta ole väärällä nimellä myyty 
Tälläkin pionilla on tarina. Olen saanut sen Kibuvitsilta joskus vuonna "miekka ja kivi".
Virontuliainen, joka kukkii upeasti kaari-alleessa joka kesä.
Paeonia lactiflora ''Duchesse De Nemours'' paraatipenkissä vuonna 2006.
Lisää valkoista. Siementaimi, joka kulkee tontilla epävirallisella nimellä "Magdalenan pioni". Kuva on vuodelta 2008 ja aloin juurikin miettiä, näkyikö tuota viime kesänä paikassaan Rosa ''Betty Bland''in vierellä. Vesimyyräpopulaatio suorittaa vuosittain pyytämättä apuharvennuksia eikä vahingossakaan syö mitään keltaista, vaan keskittyy pelkkiin herkkuihin.
Siementaimi on tämäkin "Ilonpena Ykkönen". Kibuvitsin kautta meille päätynyt hassu pioni, jolla on suorastaan jättimäinen kasvusto, pikkuiset kukat joissa hauskasti epämääräiset terälehdet.
Paoenia lactiflora ''Jadwiga'' kukki ensimmäisen kerran vasta viime kesänä.
Lajike vaikutti melko rentovartiselta, joten ensi keväänä rakentelen sille jonkunsortin tuen. Olemme tehneet jonkun verran kasvitukia leikkaamalla betoniverkosta tarvittavankokoisia palasia milloin minkäkin kasvin tueksi. Meikäläisenkin piti opetella vanhoilla päivillään käyttämään rälläkkää 
Meillä melko matalana kasvava Paeonia lactiflora ''Miss America'' muuttuu auetessaan vaaleanpunertavasta valkoiseksi.
Sama kukinto eri ikäisenä.
Paeonia lactiflora ''Prairie Afire'' on melko uusia tulokkaita puutarhassamme. Viime kesänä se kukki ensimmäisen kerran ja vain yhdellä kukalla. Tämä pioni vaatii myös tuentaa, sillä kukka on suuri ja varsinkin sateella tosi painava vaikka onkin vain osittain kerrottu.
Paeonia lactiflora ''Souvenir de Louis Bigot''.
Paeonia lactiflora ''Vogue''n ensimmäinen ja ainokainen kukinto taittui sateessa ja sain ihastella sitä vain hetken maljakossa. Tämäkin on niitä vanhanajan "kaalinpäämuotoja", joista tykkään. Vaikka toisaalta, kyllä pidän yhtä paljon yksinkertaisista, puolikerrotuista ja luonnonlajeistakin.
*olen niin nirso, ettei mulle kelpaa kuin kaikki*
Tulipa mieleeni, että pionit ovat kukinta-aikaansa verraton pikapelastus, kun on menossa kylille ja tarvitaan jotain kivaa viemisiksi. Minulla on tapana tehdä kesäkukkakimppuja puutarhan kasveista erityisesti niille ystäville, jotka asuvat kerrostalossa eikä ole kimpuntekopaikkoja omasta takaa. Kerrottukukkaisista pioneista vanha kunnon Sarah B. on meidän pihamaallamme se, josta raaskin taitella oksia maljakkoon tai kukkakimppuun. Se kukkii uskomattoman runsaasti ja jo yhdestäkin kukinnosta saa alun asetelmaan.