Aamusella leivoin kaurakeksejä, joihin laitoin kuivattua mustikkaa. Eikähän puolukkakin sopisi ihan yhtä hyvin 
Ja leipään se olisi myös oiva lisä, antaisi varmaan mukavasti makua.
Älkää nyt enää hullua yllyttäkö metsään;)
Kyllä Kurppa, metsään on vielä mentävä. Puolukka on hyvää niin moneen juttuun. Kookospuolukkapiirakkaakaan en ole vielä tehnyt enkä edes kinuskilla.
Niin ja kuivatus ois tosissaan oiva juttu monelle, kun pakastin alkaa olla ihan kanteen asti täynnä.
Kävin eilen ennen sadetta keräämässä muutaman litran puolukoita. Hirvikärpäsiä ei ollut riesana yhtäkään, eivät ne kyllä olisi tyllin läpi päässeetkään.
Meillä kävi Porin suunnalta vieraita. Tuliaisiksi toivat pari ämpärilistä puolukoita ja viisi litraa mustikoita valmiiksi pussitettuna ja pakastettuna. Kyllä siellä suunnalla on parhaat puolukat.Suku on paras=)
Käväisin myös äsken pikaisesti keräämässä 5 litran ämpärillisen puolukoita.
Tunnin olin ja haahuilin ja kävelin siellä muutenkin, silti tuli ämpäri täyteen ihan käsinkin keräämällä hetkessä.
Tuolla ei olisi poimurilla mitään tehnytkään, olivat matalavartisia ja makasivat sammalta vasten.
1 hirvikärpänen tuli mukaan ja nähtiin kauriin luuranko´, pienet sarvetkin oli vielä paikallaan.
Nyt ootan , että puuro jäähtyy, niin pääsen vispaamaan, tein täysjyväspelttimannasta vispipuuron.
Niin ja jos vielä jollain on puolukoista ylitarjontaa niin, itse tykkään ihan tosi paljon puolukkamehusta ja jos on omenia, ne sopivat hyvin sekaan tuomaan vähän makeutta, eli mehuksi vaan ylimääräiset.
Puolukka- ja karpalomehu ovat sitä paitsi vielä mitä parhaita seuralaisia vodkapaukullekin, itse en tosin useinkaan nykyisin alkoholia käytä, mutta puolukkamehu ja vodka tosi kylmänä on hyvää.
Minäkin kipasin puolukkametsään joku aika sitten( muutamat sienetkin sain). Vispipuurot syöty. Nuo puolukat taidan kuivata.
Pitäisiköhän tehdä sitä puolukka-omenamehua, kun molempia on.
Tässä minun valtavan suuri puolukkasaalis tälle syksylle. Mitenhän nämä jakaisi, että saa kaikki syötyä aamupuuron kanssa.
Kyllä on ollut surkea marjavuosi meilläpäin. Ei ole pakkaseen paljon kannattanut laittaa marjoja.
Minäkin kävin puolukkametsää katsastamassa miehen kanssa ja poimimme valikoisen pari litraa jotta saan tehdä hänelle “lappapuuroa” ja ruuan kanssa hilloa. Viikon päästä voivat olla kpsiä. Marjoja on tosi paljon ja isoja.
Sankollisen keräsin, hirvikärpäsiä ei missään koskaan ole ollut näin kamalasti, hirvikärpästakkikaan ei auttanut, jostain kömpivät sisäpuolelle. Isoja marjoja aurinkoisella paikalla.
Hirvikärpäsiä oli tosi paljon mutta minusta ei tykännyt kuin yksi. Oli leukapielessä niin tiukasti kiinni etten meinannut saada irti. Miehelläni oli tosi monta ja niitä nyt on aivan julmetusti.
Metsässä minäkin kävin.Puolukoita omiksi tarpeiksi ja hirvikärpäsiä peräti 3 kpl ja yksi sonnihirvi (mikä ei kyllä tullu mukkaan).
Mua vähän tympi ajatuskin mennä metsään ,…aamulla olinkin ihan onnessani kun mösjöö seitsämältä meni ja keräsi omiksi ja siskonkin tarpeiksi !
-Ja mä rakastaisin tuolla metsässä kuljeksia , mutta kun ,…hirviöt 
Meillä on hirvikärpäsiä sen verran, ettei siellä metsässä ihan hulluksi tule. Mua ne eivät haittaa, mutta ukkoa ovat alkaneet tänä vuonna pureksimaan niin paljon, että ei enää tahdo metsään mennä lainkaan, vaikka viihtyy siellä muina aikoina enemmänkin. Appiukko sanoo samaa, että hirvikärpäset ovat alkaneet puremaan, ja puremiin nousee isoja patteja, eikä hänkään siksi mene enää tähän aikaan metsään. En tiedä sitten, että ovatko nuo äijät vaan olleet niin paljon metsätöissä, että ovat jotenkin herkistyneet hirvikärpäsille.
Vähän vielä odottelen, että puolukat kypsyvät kunnolla, ei oikein noille mun vakipaikoilleni kannata vielä mennä.
Älkää nyt pelotelko niillä hirvikärpäsillä!!
Täällä kotimetsissä en kovin moneen ole törmännyt, mutta auta armias mökkiseudulla niitä on joka paikassa ja sinne nyt mennään systerien kanssa koluamaan metsiä koko ens viikoksi. KÄÄK!
Vähis; kyllä sinä olet isompi kuin hirvikärpänen. Ei niitä kannata pelätä.Metsään vaan rohkeasti.
Maihari päälle, kaulukset pystyyn, tarranauhalla tiukasti kiinni ja sitten sellainen kalahattu päähän, mihin on kiinnitetty hyttysharso ja se kiristetään kauluksen päälle. Voihan se kyllä olla, että marjareissusta ei noissa kamppeissa enää niin nauti…
En mä voi mitään harsoa naamalle laittaa, mähän en nää enää sitten mitään, ja mun pitää korppikotkana kytätä käärmeitä - oon myös käärmekammoinen. Menen kuitenkin metsään, on se semmonen tauti, ettei siinä pelot ja kammot auta.