Omat puolukat alkaa olla kerätty, mutta jos siskolle ja kummitytölle…ja jos sais saaliiksi edes jotain suppilovahveroita…ei nekään varmaan tänne kotio tuu. Toivottavasti supikoita nousee vielä tännekkin päin. Marjankeruussa on menny kesä ja syksy, kun sieniä ei meinaa näkyä edes suurennuslaseilla.
Puolukka-aiheesta ohi, mutta edelliseen viitaten: kerättiin tänään isännän kanssa vielä kanttarelleja hyvänkokoinen pussillinen. Suppikset oli vielä minimaalisen pieniä, mutta tulossa on.
En suojaudu hirvikärpäsiltä muutoin kuin laittamalla huivin päähän, koska hiuksista niitä on hankala saada pois. Täällä ei niitä ihan satamalla päin tule, joten en jaksa niistä välitellä niin kauan kuin eivät tosiaan pure. Autolle tullessa ravistan takista suurimmat pois, loput kymmenkunta keräilen sitten pois kun pääsen kotiiin, ja jo metsässä rullaan nätisti ne parikymmentä, jotka tyhmyyttään tulevat liian näkyvälle tai tuntuvalle paikalle. Harmillisimpia ovat ne yksilöt, jotka tunkevat silmälasien alle.
Kreeta-Eulaalia, teräshermoinen nainen 
. En ikipäivinä pystyisi tuollaiseen !
Eipä noita vastaan oikein voi suojautuakkaan. Kokeilin joskus hirvikärpässtoppia, ei mitään tehoa. Ei myöskään valkosipuleista, vaikka niitä roikku mussa vähän siellä sun täällä. Vaikka olisi mimmonen myssy, niin kummasti ne vain päänahkaan pääsevät, noi hirviöt.
Sanoppa muuta vähis… Ihan sama mimmonen pipo sitä on hirtetty päänahkaan kiinni, niin kyllä ne ryömii ittensä hiusten sekaan. Täällä on ihan jumalattomasti hirvikärpäsiä. Kävin lauantaina jänismettällä, ja vielä eilen illalla nappasin pari kiinni niskasta. Mettästä tullessa sain nipistellä parikymmentä hiusten seasta, toiset mokomat rintsikoista ja pitkin selkää kipittelemästä. Takki ja housut oli mustana. Nyt on päänahka ruvella puremista. Onneksi en oo allerginen nuille, sillon ei ois kyllä mitään asiaa mettään. Kokeilin oliiviöljyä iholle karkotteeksi, ja se toimikin niin kauan kun öljy oli märkää. Kunnes se oli imeytynyt ihoon, niin alkoi hirvikärpäshyökkäys. 
Yleensä en löydä hiuksista kuin korkeintaa pari. Koska mulla on niska ja kasvot paljaat, tunnen yleensä heti, jos joku aikoo hiusten sekaan mönkiä, ja saan ajoissa kiinni. Huivin olen kiristänyt päähäni niin, että ainoa reitti hiusten alle jää korvien taakse. Mulla on käytössä äitin ikivanha punainen ja kukallinen villasekoitehuivi jostain 1970- ja 1980-luvun vaihteesta, ei niitä suuria hapsullisia kuitenkaan :D Siinä on miellyttävä materiaali, ei haittaa vaikka olisi turhan lämmintä rämpiä metsässä.
Ei ole mun elämäni aikana ollut näin mahtavaa puolukkavuotta näillä seuduilla, joilla olen asunut ja liikkunut. Mitään varsinaisia puolukkametsiähän ei täälläpäin ole, kun metsät ovat pääasiassa hyvin kuusivaltaisia, mutta nyt on kaikki kallion notkanteet ja kallion reunat aivan punaisenaan puolukoista ja suuret kalliothan meitä ympäröivät joka puolella. Yhden kerran aikaisemmin on ollut puolukkaa oikein noukittavaksi asti sadekesän jäljiltä, mutta ei silloinkaan näin hirveästi.
Olen niin onnellinen puolukoista, että ette usko! 90 litraa on nyt koossa, mutta vieläkin tuntuu, että kyllä tätä tilannetta tarvii hyödyntää. Toistaiseksi vielä riittää vähän pakastintilaa itselläkin ja lisäksi tuolla vanhassa talossa on yksi käyttämätön pakastekaappi ja appivanhempien luona on oikein iso käyttämätön kaappi ja siellähän mies nyt käy jatkuvasti heitä hoitamassa, joten kuljettaa voi. Silti pohdiskelin vähän tuota survoshommaakin. Ilmeisesti puolukoiden pitäisi olla ihan priimaa, että säilyvät raakasurvoksena, vai kuinka? Puolukoita on hirveästi, mutta seassa on ruskehtavaksi muuttuneita ja mätiäkin. Millään en jaksa niin hyvin perata, että varmasti olisi jokainen huonokuntoinen pois seasta. Onkos huonot siis este survoksena säilymiselle?
Vähän yli neljä tuntia tänään puolukassa ja saalis 51 kg puolukoita. Rahatkin jo kukkarossa! Ja vielä vaan uudestaan huomenna iltapäivällä jos ei kaatamalla sada.
Hyvä mummuh!
Tee Tuomipihlaja survosta ja pakasta se. Menee pienempään tilaan, säilyy ja sitten vaan sulatus ja käyttöön.
Onni on marjastusintoinen sukulainen.
Kävin eilen kylässä ja sain sieltä kolme ämpärillistä puolukoita, kaksi tavallisen kokoista ja yksi isompi. Sain myös viisi litraa pakastettuja mustikoita vietäväksi siskolleni, jolle keräsimme aiemmin 15 litraa. Hänen kotiseudullaan mustikat olivat niin huonoja, ettei niitä kannattanut kerätä. Vajaan parin viikon päästä on tarkoitus lähteä ajelemaan maan toiselle laidalle.
meriva, juu näinhän se minun tapauksessani on viisainta tehdä. En ihan oikeasti ajatellut tehdä survosta kellariin, kun pakastetilaa kerta on, mutta olisin kumminkin ollut kiinnostunut, miten survoksen säilytys on onnistunut. Tai siis onko keltään koskaan epäonnistunut ja mahtaako syynä olla se, että joukkoon olisi mennyt valmiiksi pilaantunut marja.
Lapsuudessa ei pakastinta ollut. Äiti ja isä survoivat puolukat puolukkatiinuun ja tiinu vietiin kylmään varastoon siellä survos jäätyi. Puukolla sitä vuoltiin tarpeen mukaan. Minä säilön puolukat jauhamalla lihamyllyllä ja rasioihin pakastan. Myös kurpitsan kanssa keittelen ja pakastan. Jos puolukoita on paljon mehustan ja mehustus mäskin keitän hillosokerilla ja pakastimeen.
Meitin ns. kellari on vain viileä. Kiehuvan kuumalla vedellä pesun jälkeen huuhdottuun ämpäriin survon. Siitä otan purkkiin jääkaappiin ja sokeroin. Ei ole ollut mitään ongelmaa. Joskus ylivuotistakin, väri vain haalenee. Nyt juuri ostin kaksi ämpärillistä siivoamattomia.. SUUURI virhe.. heh. No, sekin urakka juuri valmistui. Rouva 27 saa vajaan ämpärillisen. Ehkä keitän osan hilloksi, erotan pikkasen mehua samalla....
Kannelliseen ämpäriin survon ja kuistilla pidän. Hyvin säilyvät kevääseen, kun kerään mahdollisimman myöhään syksyllä. Pari kertaa pakkasen puremia yleensä ovat kun kerään. On niin pieni pakastin ettei sinne puolukat sovi. Jos ei halua kaivaa puukolla kovaa seosta niin suojasäällä voi ottaa lasipurkkiin jääkaappiin sopivan annoksen.
Välke(tai joku muut tietäväinen), puolukan kuivauksesta. Kuinka kauan ja missä lämmössä saatte puolukat kuiviksi? Minulla on orakaskuivuri, illalla laitoin sen ritilöille puolukat, pidin pari kolme tuntia ja nyt aamulla taas, vaan ovat vielä täysin mehukkaita, menee kyllä monta kellonympärystä ennenkuin ovat rutikuivia. Mikä lämpötila olis paras? Tai onkohan mulla liikaa marjoja kerralla, on yksi tasainen kerros joka ritilällä
Ne kuivuu hopummasti ku kuori on halaki. Panet ne puolukat siivilään, ja kaaja kuumaa vettä päälle
Olen keittänyt monena vuonna ompoista ja aronian marjoista hilloa, mielestäni se on ollut ihan hyvän makuista mutta tänä vuonna ei tule omppoja joten ajattelin kokeilla puolukan kanssa aroniaa, onko kenelläkään kokemusta noista yhdessä?
Kyllä maistuu. Tein tuoremehua ja hilloa.