Kiitos Nuu, mukava kun teit tälle muistelulle oman putken.
Se oli Sweet mutta yhtä paljon myös Slade (oi sitä glamrockia, olin Sladen konsertissa Messuhallissa 1973)
Tämä mulla Sladesta tulee mieleen…
laitoin kolme pilkkua perään kun en löytänyt sopivaa hymiötä, ei oo mun mieli musaa
70-luvulla tyyli vaihtui nopeasti ja moneen kertaan. Musiikissa vuosikymmenen alku oli rajumpaa rockia, sitten se vaihtui puolessa välissä yks kaks Bay City Rollersin ja Rubettesin kaltaiseen musiikkiin. Myös vaatemuoti muuttui samoihin aikoihin. (Täytyy kaivella jonakin päivänä jos löytyisi jotakin kuvia). Ja vuosikymmenen loppu oli sitten taas jo ihan erilainen kun Disco tuli.
70-luvulla me ommeltiin itse housut, kun kaupasta ei saanut tarpeeksi leveitä lahkeita. Hait oli tietysti jalassa. Lahkeet takaa saappaan sisällä ja edessä hyvin aseteltuna saappaan päällä. Slipoveri oli myös usein ja sen alla paitapusero.
Nuorten sävellahja kuunneltiin lauantaisin kotona ennen kylille lähtöä ja siitä nauhotettiin mankalle kappaleita. Levysoitinkin meillä oli, mutta mulla ei ollut rahaa ostaa levyjä. Hyvä kun kerran viikossa sai bussirahan ( silloin ei kyllä busseista puhuttu, vaan linja-autosta) kirkolle nuorisotalolle.
Nazareth oli kova sana
Opettelin ajaa polkupyörää just tollasella vihreällä Jopolla -oli muuten aika raskas polkea -no olihan se sillon vähän liian isokin mulle niin… se oli kyl 80 alkupuolisko.
Niihin housunlahkeisiinhan laitettiin sellaiset kiilat, että sai niihin lisäleveyttä. Toi lahkeen sijoittelu saappaanvarteen oli tosi tärkeää ja se piti olla just noin kuten iiris-kukka tuossa kertoi.
Niinpäs tehtiinkin, nyt kun sanoit niin muistan kirkkaasti ne levennykset Ja hait tietty. Käytän muuten vieläkin haita, ne on jalkaansopivat ja mukavan kevyet.
Ja takataskussa piti olla se iso kampa
Ihanat kuvat, annujoki!
Minun skanneri ei suostu yhteistyöhön tämän Win 7:n kansen, häätys olla 32-bittinen järjestelmä
Mutta samanlaiset farkut, Hait ja kampa…
Jop, ruskeat sammarit, hait, kampa ja iiiisot silmälasit, joiden reuna oli varmaan sentin paksuinen, kun piti olla vahvat linssit. Ja tukka säkkärällä, minivogue tuli 70-luvun alussa, se piti ottaa.
Ai niin, meinas se kampa unohtua. Nuoremmille tiedoksi, yksi ainoa malli kelpasi.
Sellainen iso kampa, aika paksu, jossa oli levenevä käsiosa ja väriä piti olla, minulla oli ainakin keltainen.
Ja nimenomaan tiukasti istuvien farkkujen takataskussa, puolet näkyi ulkopuolella
Oli ne sammaritkin farkut, samettifarkut.
Kun katselin kuvia, minulla näytti olevan monissa 70-luvun alkupuolen kesäkuvissa kukallinen intianpuuvillapaitapusero hihat ylös käärittynä. Niitä näyttää olleen useita, joten taisivat olla muotia. Talvikuvissa taas tiukka (ja lyhyt) neulepoolo, jossa on aivan älyttömän korkea (ja ahtaan näköinen) kaulus.
Ai niin: Ja tosi leveä nahkainen kellonranneke!
Sen korkeakauluksisen poolon päälle vetäminen oli hankalaa, se oli tosi tiukka se kaulus. Ja niin pitkä että vaikka se käännettiin kaksinkerroin niin sittenkin se ulottui leukaan saakka. Jännästi palautuu mieleen noin tipoittain.
Jossain vaiheessa leveälahkeisten farkkujen lahkeiden piti olla niin pitkät että ne laahasi maata ja meni risaisiksi. Sitten poket diskon ovella jonossa ainakin Hesassa tsekkasi lahkeet ja jos oli risat niin ei päässyt sisälle Jos oli tunninkin seissyt siinä talvella palelemassa niin johan otti päähän.
Vuosi on-78, jopot on vaihtuneet vaihdepyöriin, mulla DBS ja siskolla valkoinen Tunturi.
Vaatetus on pikkasen sekava; armeijan takki ja schollin valkoiset työkengät! noi kengät täytyy olla mutsin ja sattumalta jalassa . Farkun lahkeessa löytyy edelleen…
Mulla oli Poni- merkkinen keltainen pyörä, vähän korkeampi kuin jopo.
Farkkuja hinkattiin juuriharjalla, jotta saatiin kuluneen näköisiksi; ei ollut kaupan valmiiksi kulutettuja. Ja niissä ei ollut mitään lycraa, siksikin tiukkoja housuja hankala vetää päälle.
Veljen vanha loppuunkulutettu farkkutakki kavennettiin, pistettiin täyteen kaikenmaaliman merkkejä ja lappuja, ja kirjotettiin tekstejä sinne sun tänne.
Muistatteko Retu-kengät?
Entäs ne ihanat tolppakengät