Kassikäpin klo 11.39 viestin viimeiseen lauseeseen yhdyn täysin!
Taas tullaan siihen että minun on lapsettomana helppo näitä asioita ihmetellä, mutta muistan kun kummityttö muutama vuosi sitten valitti ettei syö uunilohta koska se on pahaa. Sanoin ettei ole vielä koskaan syönyt minun tekemään uunilohta ja maistettava on ennen kuin voi juuri tästä uunilohesta sanoa yhtään mitään. Eikä se ollutkaan pahaa, smetana+sipuli+katkarapu+juustoraasteen alla muhinut lohifile. Yritin selittää tytölle sitä, että jos joskus syö vähemmän hyvää ruokaa niin ei se tarkoita että aina ja kaikkialla ja kaikkien valmistamana se olisi ikuisesti pahaa. Hyväkin ruoka-aine voidaan pilata.
Mullakaan ei ole mitään huonoja muistoja jäänyt minkään ruuan syömisestä kouluajoilta. Mutta sen verran olen suvaitsevainen että en silti menisi pakottamaan jos oikeasti ruoka oksettaa. Ihmiset on erilaisia, sen tietää jokainen, mutta tuntuu että kuitenkaan se ei lopulta ole kaikille sisäistynyt. Toisen herkku on toisen kauhistus mistä tulee painajaisia, ja kun suvaitsevaisuutta toitotetaan ja koulun ja kodin yhteistyötä, niin miksi ruuan pitäisi olla tabu tai poikkeus?
Samoin kuin ihmettelen myös sitä kuinka helposti tavallaan tuomitaan kasvissyöjät johonkin erityiseen kastiin. Sekaruoka tuntuu olevan ainut yleisesti hyväksytty, "leimaamaton" ruoka. Aina pitäisi joka välipalallakin tunkea kinkkua leivänpäälle tai jossain muodossa lihaa monta kertaa päivässä ollakseen ihan normaali. Hyvin elää ilmankin.
Ja jos mulla ei olisi lapsia, niin olisin täydellinen kasvattaja ja tietäisin kuinka helppoa lapset on saada täydellisiksi.
Nyt kun on, tajuan kuitenkin kuinka erilaisia ne voi olla ja en itsekkään osaa enää juuri mitään.
Jatkan nyt tähän, kun liittyy tähän rönsynneeseen asiaan 
Monesti unohtuu se ero mikä on maistamisella tai sillä että pakotetaan syömään.
Melkolailla varmasti kukaan ei kuole jos joutuu maistamaan yhden herneen.
(paitsi se joka on superallerginen mutta se ei nyt liity tähän)
Jos joutuu syömään lautasen tyhjäksi tai muutoin tehdään jotain todella ala-arvoista, kuten noissa muutamissa aivan hitlermäisiltä kuulostavissa esimerkeissä opettajat ovat pakottaneet-niillä voidaan saada oikeasti pahaa aikaan.
Totta on myös se mitä moni sanoi, ihmisen makuaisti tottuu pikkuhiljaa uusiin juttuihin. Tähän vedoten meillä on kaikki omat ja vieraat lapset opetettu aina maistamaan.
Fellow kertoi loisto esimerkin kummitytöstä ja uunilohesta 
Lapsi muodostaa hurjan heräksti ennakkokäsityksiä ja lisäksi muiden mielipiteet vaikuttavat paljon. Jos joku sanoo että yök, helposti moni muu sano myös vaikka ei olisi moista ruokaa koskaan edes nähnyt.
Olen ihan pienestä asti opettanut lapsille että kaikki maailman ruoat ei voi olla kaikkien lempiruokia. Mitään ruokaa ei voi kuitenkaan tuomita pahaksi ennakolta. Myöskin oma inhokkiruoka voi olla toisen lemppari.
Pienten kiukkupussien kanssa jotka joka toisena sanana ilmoittaa “en syö” En halua!" Pätee kaikkein parhaiten totisesti se “ei ole pakko syödä, pois pöydästä”-sääntö.
Siinä tulee se “herkkä ote” jonka joku oivallisesti mainitsi. Jos vähänkään lasta tuntee, tietää mitkä ovat parhaat aseet hänen kanssaan.
Anoreksiaa ei pitäisi sotkea suoraviivaisesti tähän.
Se on vaikea monisyinen sairaus, johon voivat johtaa ihan mitkä tahansa syyt ja eniten kyse on psyykestä. (johon mikä tahansa taas voi vaikuttaa pahasti) Välttämättä alkusyy ei edes liity mitenkään ruokaan-useimmiten jopa-uskallan veikata. Syyt ovat muualla mutta lapsi/nuori löytää ruoasta ja syömättömyydestä oivan keinon hallita ja vaikuttaa niihin syihin jotka hänen pahan olonsa aiheuttavat ja sitä kautta sairaus saa yliotteen. Lopulta ei pääsekään enää niskan päälle vaan ollaan sen valinnan edessä että syöt pakolla tai kuolet.
Ihmisen psyyke on niin vaikuttava että se on helppo saada järkkymään-korjaaminen on vaikeampaa.
Ja kohta olen taas jossain kaukana seuraavan rönsyn päässä
Aihe on vain niin herkullinen ja mielenkiintoinen ja koskettaa jokaista päivittäin jollain tapaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami
Olen syntynyt ja kasvanut 30 vuotta Oulussa ennen maailmalle lähtöäni ja toki tuo rössypottu on minullekin tuttu. Meillä oli Norssissa vallan mainio biologian opettaja, joka risti tuon evään "mensiskeitoksi". Söin sitä mukisematta inhosta väristen, mutta en ole sen jälkeen moista herkkua suuhuni pannut kun pääsin ylioppilaaksi vuonna -78. Helsinkiin on perustettu erityinen rössypottu seurakin Oulusta Hesaan muuttaneille. Heillä on tapana kokoontua johonkin huippuravintolaan syömään tuota herkkua. Asuin Hesassa lähes 13 vuotta, mutta jotenkin en tuntenut vetoa tuohon seuraan, vaikka useita tuttuja seuraankin kuuluikin.
Ei mun käymissä kouluissa ole ketään pakotettu syömään ja siten jäi esim. tomaattikeitto (sellanen pussilöllö) aina syömättä. Mutta me tiedettiin mitä viikolla on ruuaksi ja näihin ällöruokiin pystyi varautumaan ja käymään sitten vaikka lähikaupassa hakemassa evästä. Tai sitten tein muutaman leivän kotona mukaan. Ei sitä kukaan kuole jos yhden päivän on vähän vähemmällä syömisellä.
Olisi erittäin suositeltavaa, että kouluruokaa tehtäisiinkin pääasiassa juureksista ja kasviksista. Sehän olisi hieno juttu ja terveellinen tietysti. Mutta taitaa siinäkin se raha puhua, kasvikset ovat monesti kalliita. Sellaistahan voisi kokeilla, että vanhemmat maksaisivat omasta pussistaan esim. euron päivässä lisää ruuasta, että saataisiin tasoa paremmaksi. Siis jos haluavat. Yhteiskunnan eli meidän kaikkien veronmaksajien maksettavana on niin monta tärkeämpääkin asiaa, että jokin raja on vedettettävä. Itse katson tärkeämmäksi esim. sen, että vanhukset pääsisivät joka päivä piipahtamaan ulos kun sen, että jokainen voi tilata kouluruokalassa kun ravintolassa. Nythän monessa kaupungissa/kunnassa on sitouduttu siihen, että mummut ja paapat pääsevät ulos KERRAN viikossa. Mautonta dieettiruokaa kyllä tungetaan kurkusta alas, mutta mitä iloa on elämässä jos aina vaan makaa ja tuijottaa kattoa tai seinää.
Joten on pakko katsoa tämmöinen ihmisoikeuksien polkeminen aika tavalla tärkeämmäksi asiaksi kun se, että lapset joutuvat edes joskus tekemään jotain mikä ei miellytä. On suorastaan parempi, että olisikin vähän vastoinkäymisiä koska kyllä elämä tulee olemaan aikuisena aika vaikeaa kun ykskaks ei olekaan enää jalustalla ja kaikki eivät tee niinkuin haluaa. P........set vieraat aikuiset vaativat tekemään kaikenlaista eivätkä ota huomioon ex-lapsukaisen herkkää sielua.
Meillä oli kyllä lapsille selvää, että syöminen on oikeus, ei velvollisuus (olisko pula-ajan lapsen asenne ruokaan siirtynyt kasvatukseen?) . Eli syömään ei pakotettu, mutta kakkosruokaa ei laitettu, tosin salaattia, juureksia ja vihanneksia oli aina tarjolla. Joskus tosin meinasi pokka pettää, kun tuntui, ettei esikoinen niellyt viikkoon mitään, mutta ajattelin Biafran lapsia (muistaako joku?) ja terästin itseni. Seuraavalla viikolla söi taas kuin peikko. Selvää oli lapsille myös, että ihmisen maku muuttuu, joten kannattaa maistella, jonain päivänä se homejuustokin on herkkua. Kaikki kolme ovat nyt aikuisia, eikä kellään ole erityisiä vastenmielisyyksiä tai ruokaan liittyviä sairauksia. Sitä opettajaa, joka pakotti syömään kalaa, jäin hämmästelemään, sehän olisi ollut hänen vastuullaan, jos lapsi olisi saanut kala-allergiakohtauksen. Sellainen saattaa syntyä hyvin äkkiä ja olla vaarallinen, kala on niitä pahimpia allergeenejä.
Belgi, miekin tykkäsin jo koulussa tillilihasta ja olin luultavasti se luokan ainoa, joka sitä mukisematta söi! En oo vuosiin saanut kunnon tillilihaa, en osaa ite tehdä. Pitäs varmaan opetella… Tilli yleensäkin on miun herkkua, menee vaikka makaroonilootassa:)
Minä rakastin koulussa tillilihaa (rakastan edelleenkin vaikkei sitä mistään enää saa enkä itse vieläkään osaa tehdä) enkä oikeesti ymmärrä miksi sitä moititaan. Niin hyvää ettei sanotuksi saa…
Meidän lapset rakastaa mummon tekemää tillilihaa ja tykkään siitä itsekkin. Se on ehdottomasti sillä jonainpäivänäopettelen-listalla.
Kuukletin juuri tillilihan ohjeen,ei ole vaikea tehdä!(hmmm…maistuis varmaan mullekkin…)
Eihän tilli sovi ku fisun kanssa
Viininlehtikääryleitä -dolmades- menkäähän kaikki viiniköynnöksen kasvattajat tekemään ja syömään. Kaalikääryleet ovat vain pohjoinen korvike. Pakon edestä söin purkitettuja -pahaa-aa-a- mutta omat köynnökseni ovat jo riittäviä pinseerattavaksi keittiötarkituksiin. Ai niin, ohje löytyy netistä!
Tilli pitää käyttää rapujen kanssa. (veljeni tuhlaa sen tillilihaan parhaaseen rapuaikaan)
maailman tillit piisaavat rapuihin ja tillilihaan, vielä jää muutama kasvustoinen muuhunkin tarkoitukseen
muoks, kirj. virh.
Viininlehtikääryleitä mun onkin pitäny tehdä. Lehtiä on niin paljon ettei syömällä taida loppua. Onko kellään hyvää KASVISreseptiä?
laita papuja jauhelihan paikalle, sama määrä noin tilavuusmitoissa, härkäpapu olis parasta muttei ole nyt satoaika -tai tofua sama määrä...
Mun härkäpavut on 5 senttisiä! Ei taida raaskia…
Tillilihasta tykkäsin minäkin koulussa. Ja tykkään edelleen. Itse teen monta kertaa myös lampaasta kun sitä on nyt viime vuosina pakkasessa ollut aika runsaasti. Paljon tilliä ja paljon sitruunaa pitää olla. Samalla tyylillä tulee tosi hyvää kanaa - kun sitä kanaa vaan saisi. Myynnissä on yleensä vaan tehokasvatettua broiskua kaikenlaisissa mönjissä. Joskus harvoin tuoreena. Mutta se ei ole ollenkaan sama asia kun kana, samoin kun pakastettu kana ei ole sama asia kun tuore. Kateeksi käy aina reissussa kun kattelee paikallisia liha-, kana- ja kalatiskejä. Ja sitten menee meikäläiseen kauppaan, jossa on kyllä pitkät hyllyt kamaa. Mutta kun se kama on sitä samaa pilkettä erilaisissä mömmöissä. Tai muuten vaan valmiiksi pilkottua ja pätkittyä. Kysyy kyllä kekseliäisyyttä olla kaikkiruokainen, niin huonoja raaka-aineita meillä kaupoissa myydään 
. Kasvisruuan tekeminen on paljon helpompaa, vaikka kyllä kasvisten ja juurestenkin laadussa on meillä aika paljon parannettavaa. Onneksi on kesä ja alkaa samaan omaa satoa. Nyt sitten nautiskellaan.
Ihan oikeaa kanaa löytyy kyllä kokonaisena kaupan pakastealtaasta. Ei ole kauankaan kun sellaisen ostin paikallisesta K-supermarketista, tein kanakeittoa jättikattilallisen. Ja viime lauantaina tein piknik-ostoksia Helsingissä hallista ja ainakin parilla lihakauppiaalla oli kanoja myynnissä, tuoreena. Ei siis pakasteena eikä marinadeilla pilattuna.
Olen täällä etsinyt Prisman pakasteesta kanaa, ei ole tarjolla. Broileria kyllä löytyy. Muistaakseni CM oli sama juttu. Mutta täytyykin katsoa noista pienemmistä, jos vaikka löytyisi.
Niin laiska olen etten viitsi lähteä Hesaan halliin ostoksille - pari tuntia sais töiden jälkeen tehdä matkaa 
. Pakastettua löytyy meiltä Vantaaltakin mutta kun se ei ole sama asia, ei ollenkaan. Mutta oma vika tietysti kun olen tällänen nirso nirppis.