Älkää unohtako lanttua! Nyt on lantut parhaimmillaan ja niistä teen usein uunilanttuja samaan tyyliin kuin jotkut tekee perunoille eli lantut tikuiksi, sekaan pilkottua sipulia, valkosipulia, yrttejä ja muita mausteita. Uunipellille leivinpaperin päälle ja uunissa paisto rapeiksi. Tai sitten ne iki-ihanat valkosipulilantut: lantut pieniksi ja valkosipulit pieniksi. Pannulla voissa alkukypsennys (pikkasen pintaa) ja sitten voideltuun uunivuokaan. Mukaan (reilu) loraus kermaa, mausteeksi suolaa ja pippuria ja uuniin 175 asteeseen vähintään tunniksi hautumaan. Sekaan sopii hyvin myös sinihomejuusto (mullon kamala nälkä…).
Mausteista muuten juolahti mieleeni, etät kesällä törsäsin SantaMarian uudehkoihin maustemyllyihin.semmoiset läpinäkyvät siis ihan maustehyllyssä.
Makuina meillä Seafood&Fish ja Lime&Pepper. Noilla saa mistä vaan ruoasta ihanaa.
Käytän yleensä paljon yrttejä mutta noiden kanssa pystyy kikkailemaan pippurisuutta ruokaan vaikka suoraan pöydässä, niin ei lasten /allergisten annoksiin tule mitään ylimääräistä.
Samaa sarjaa on myös muita mausteita lihalle sopivia.
Useamman vuoden takaa (en ole edes varma onko niitä enää myynnissä) oli ihan vastaavia myllyjä joissa oli mm. Sisilialainen mausteseos ja se on meillä ehdoton pastaruokamauste. (sis. mm aurinkokuivattua tomaattia)
Noissa kaikissa on siis aina merisuolaa mukana joten se täytyy huomioida muuten.
Itselleni se passaa koska käytän suolaa muuten todella vähän.
Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami
Pippurimylly on ihan ehdoton juttu, sieltä saa rouhaistua aina tuoretta makua ruokaan. Ja kun itse täyttää myllyn niin tietää mitä siellä on.
Onkos kellään tämmöistä: kääntömylly on minusta ihan huippu, yksinkertainen ja toimiva.
Jospa se jolupuki tois, tarttee laittaa toivomus, mutta tarttishan tuota jo ennen jouluakin.
Meillä se on joulupukki =D
No joo
Kamala nälkä tulee, kun tähän aikaa lukee kaikista herkuista. Yksi miniöistä ostaa hallista puoli kiloa kylmäsavu poroa ohuina viipaleina. Siitä sitten nautiskellaan tammikun alkuun asti.Nytkin menisin jääkaapille jos sellaista olisi. Parasta mennä nälkäisenä nukkumaan.
Ensimmäiset uutuudet kokeiltu, eilen tein Heksun ja Hömppiksen ohjeilla kantrilohkoperunat ( kera porkkanapihvien ja kermaviilikastikkeen ) ja jälkkäriks Nuun ohjeella pannari. Oli hyvää ja koko porukalle maistu mainiosti 
Joskus vuonna kivi ja miekka oli yhteishyvässä tai kotiliedessä valkosuklaajuustokakun resepti. Pohja taisi tulla siirappipipareista, täytteeseen tuli kahvia, valkosuklaata, kermalikööriä ja tietysti tuorejuustoa ja kermaa. Mahtaisikohan kenelläkään olla tämän kakun ohjetta tallessa?
Katselin noita tallettamiani Yhteishyvän ruokaohjelehtisiä, mutta ei ikävä kyllä löytynyt juuri tuollaista ohjetta. Googlaamalla löysin monenlaisia.
Tänään otti töissä niin hermoon, että vaikka olin vasta ½9 kotona, niin tein reilut pari litraa kanakeittoa ja possupadan. Söin kuitenkin pelkän salaatin. 
kenelläkään hyvää imelletyn perunalaatikon reseptiä?
*Imelletty hämäläinen perinteinen perunalaatikko eli -tuuvinki
noin 2 kg jauhoisia perunoita (esim. Pito tai lähes vastaava, punaiseksi koodattu lajike)
4 rkl vehnäjauhoja
50 g voita tai rypsiöljyä
8 dl (täys)maitoa
2 tl suolaa
Keitä perunat kypsiksi kuorineen suolattomassa vedessä. Kuori kypsät perunat kuumina.
Survo
ne (tai soseuta hyvin varovasti vaikka sähkövatkaimella) ja lisää
jäähtyneeseen soseeseen vehnäjauhot. Jos survos on kovin kuiva, lisää
joukkoon jäähtynyttä keitinvettä.
Anna survoksen imeltyä
lämpimässä paikassa kannen alla vähintään 3-5 tuntia, mieluummin vaikka
koko yön. Pidä huolta siitä, että seoksen lämpötila on koko imeltymisen
ajan yli 50 astetta mutta alle 75 astetta.
Kun seos on
löystynyt ja maistuu imelältä, lisää sulatettu voi tai rypsiöljy, maito
ja suola. Seoksen sakeuden tulee olla löysän puuron ja tukevan vellin
väliltä.
Kaada seos kahteen voideltuun 1,5 litran vuokaan. Kaada
vuoat vain puolilleen, koska perunalaatikko kuohuu herkästi yli. Paista
150-175 asteessa 2-3 tuntia. Mikäli haluat pakastaa laatikon, tee se
ennen kypsennystä ja paista vasta sulatuksen jälkeen.
Paistaminen
on jo helppo juttu, pitkään ja miedolla lämmöllä, jolloin vellimäinen
seos valmistuu herkulliseksi perunatuuvingiksi.
Huomioitani useimpien muiden imelletyn perunalaatikon ohjeiden puutteista:
Suurin
osa imelletyn perunalaatikon ohjeista on harhaanjohtavia tai suorastaan
virheellisiä. Hämäläisen maalaistalon poikana pidän niiden esittämistä
suorastaan vanhan ruokakulttuurin häväistyksenä, kun niissä on niin
täydellisesti unohdettu perinteet ja pilataan imellyksen onnistumisen
mahdollisuudet.
Vain harvoin kerrotaan, että imellyksen
edellytys on oikeanlainen perunalajike, sen pitää olla jauhoinen eli
tärkkelyspitoinen. Useissa kaupoissa on käytössä perunapussien
värikoodi, ja niissä jauhoiset perunat ovat merkitty punaisella. Oikea
lajikekaan ei kelpaa edes heti syksyllä perunannoston aikaan, vaan
aikaisistaan vasta syystalvella. Kiinteistä perunoista saa taitavakin
kokki usein aikaan vain liisteriä, joka ei imelly. Tätä sitten
yritetään korjata lisäämällä sekaan siirappia, mutta silloin on jo
ruoka menetetty.
Eri perunalajikkeiden tärkkelyspitoisuus voi
olla vaikka seuraava: Pito 19,9 %, Suvi 18,9 %, Puikula 18,5 %, Hertha
17,2 %, Sabina 17,2 %, Lady Claire 17,0 %, Kulta 17,0 %, Satu 16,9 %,
Rekord 16,9 %, Van Gogh 16,8 %, Fontane 16,5 %, Felsina 16,5 %, Matilda
16,1 %, Redstar 16,0 %, Gloria 15,8 %, Sini 15,7 %, Rosamunda 15,7 %
.... Viljelyolosuhteilla on kuitenkin suurta merkitystä
tärkkelyspitoisuuteenkin.
Monissa ohjeissa neuvotaan lisäämään
rasva jo soseutuksen aikaan. Tässä ei ole vähintäkään järkeä.
Imeltyminen ei kaipaa rasvaa, ja rasva vaan hapettuu suotta lämpimässä
soseessa.
Usein erittäin paha puute on imellyksen ohjeissa.
Monesti sanotaan vain, että jätetään sose lämpimään paikkaan. Useimmat
nykyihmiset kuvittelevan tuollaiset 30 astetta olevan lämpimän paikan,
mutta siinä lämpötilassa sose ennemmin pilaantuu kuin imeltyy.
Imeltymisessä perunan tärkkelys hajoaa sokereiksi, ja prosessissa
tarvittava amylaasi -niminen entsyymi tulee soseeseen lisättävästä
viljasta. Amylaasia on viljassa kahta muotoa. Amylaasin beta -muodon
toiminnan optimilämpötila on noin 62 - 65 astetta ja alfa -muodon noin
72 – 75 astetta. Molemmat hajottavat tärkkelystä sokereiksi, mutta
hiukan erilaisiksi, ja molempien toimintaa tarvitaan. Itse imellytän
sosetta sähköhellan uunissa n. 55 asteen lämpötilassa ja valvon lisäksi
soseen lämpötilaa sähköisellä kinkunpaistomittarilla. Sosetta on hyvä
sekoittaa imeltymisen aikana ja jauhojakin voi lisätä. Imeltynyt sose
löystyy hyvin huomattavasti ja maistuu imelältä.*
Tämä on suora kopio Marttojen keskustelupalstalta yksi puheenvuoro. Laitan sen siksi tähän, kun en itse ole onnistunut imellytyksessä vaan joudun lisäämään siirappia. Koskaan en ole sitä noin korkeassa lämpötilassa edes yrittänyt imeltää vaan uunin päällä, jossa on kyllä lämpimämpää kuin huoneessa, joten tätä on kokeiltava - toimivuudesta ei ole omakohtaista kokemusta.
Samassa keskustelussa mietittiin seoksen vahvuutta siinä vaiheessa, kun aletaan paistaa - minusta hyvältä kuulosti *niin paksua, että sen juuri saa kaatamalla paistoastiaan, ei lusikoimalla*. Näppituntuma syntyy tehdessä ja paistolämpötila ja -aika vaikuttavat lopputulokseen.
Suhvi, sivulla 28 näytti olevan pari reseptiä ainakin :)
Muoks, Oi, olipas Inki laittanut hyvän tietopaketin tuohon! Kiitos!! Ehdottomasti minulle tarpeen, en ole ikinä saanut imellytettyä sitä laatikkoa ilman siirappia mutta tänä vuonna ... :) (tulostan tuon saman tien talteen)
kiitos inki reseptistä… en olekkaan koskaan kuullut sanaa tuuvinki…
Siis liian viileässä olen minäkin yrittänyt imellyttää, ilmankos ei ole tullut oikeanlaista 
Kiitos hyvistä ja selkeistä ohjeista! Tänä jouluna on meilläkin kunnon imellettyä perunalaatikkoa
Perunat on hyvä imellyttää uunissa, jossa on 50 astetta lämpötila.
hyvää tuli hämäläisestä perunalaatikosta, hieman tosin mausteita lisäsin…
Kaipaisin helppotekoista sämpyläohjetta. Minulla on kaapissa Ruisrouhetta ja Vehnärouhetta, joita haluaisin käyttää sämpylöihin. Onko kenelläkään antaa ohjetta johon jompaakumpaa tai molempia voisi käyttää?