Meillä alkoi pihan tason muokkaus ja lädössä on kymmenkunta ison, sen vanhanaikaisen liki metrisen raparperin juurakkoa. Jos joku Tampereen - Huittisen tietämillä haluaisi rutosti isoja juurakkoja, saisi poiketa hakemaan ne pikapuoliin. Voidaan säilöä niitä juurineen ämpäreissä muutama päivä mutta sitten viedään pois. Laittakaa hölöä jos kiinnostaa!
Mihin perustui raparperinvarsien ottaminen kiertämällä irti, eikä veitsellä katkomalla? Oli pieni keskustelu kyseisestä asiasta ja haluaisin siihen nyt "virallisen" vastauksen!
Sato pienenee jos varsi katkaistaan.
Minun puutarhan niksikirjani mukaan veitsellä leikaten jää varrentynkiä, jotka vaan mätänevät ja saattavat olla haitaksi juurakolle
Ok...jotain tuollaista arveltiinkin. kiitos nopeista vastauksista:)
Tulipas tästä mieleeni, että meidän raparperitpuskat ovat nyt kaikki muuttaneet. Isäntä siirsi puskat (2 kpl) kaivurilla. Nyt meillä on monta puskaa. Pinta-ala on ainakin tuplaantunut. Pitääkin ensi viikonloppuna muistaa laskea, että moneenko osaan se isäntä sai ne puskat hajotettua siirtäessään.
Hyvä-hyvä, pari vuotta jo ehtikin mennä silleen, että meinasi loppua raparperit kesken.
Pari neliötä raparperiä on menossa kompostiin! Hu-huu!
Mulla jäi vanhan rivarin pihaan raparperit. Juurakot olivatkin sitten niin kalliita, että ei lompakko kestänyt ostaa taimia. Niinpä ostin siemenpussin ja kylvin uudet raparperit. 5 tainta jäi eloon. Lajikekin tuli tarkastettua vasta oston jälkeen ja se oli tuo Victoria, joka ainakin muinoin on ollut Suomen suosituin raparperilajike.
Osaako joku nyt neuvoa, kannattaako niitä taimia vahvistaa ruukuissa kasviksessa, avomaalla vai laittaa jo nyt maahan?
Mikä on paras ajankohta dumpata ne maahan?
Istutuspaikaa ajatellen kuinka monta tuntia päivässä se tarttee valoa?
Ainakin nyt on suurin taimi kasvanut mun mielestä rajusti kasviksessa, vaikkei kesäkurpitsalle pärjääkään.
Minä laittaisin taimet maahan mahdollisimman pian, jotta ne olisivat syksyyn mennessä kehittäneet kasvupaikallaan hyvän juuriston ja olisivat muutenkin sopeutuneet ulkoilmaelämään.
Raparperi tarvitsee aika paljon aurinkoa, mutta kuitenkin ravinteikkaan, kosteutta pidättävän kasvupaikan.
Victoriat tällasia tänään. Kylvetty 6.4. Kahdeksasta kylvetystä syntyi viisi elinkelpoista tainta. Toukokuun puolivälissä koulin näistä kolme suurinta. Kahteen pienimpään lisäsin vain multaa, koska oli niin vaikeita koulittavia. Taitavat mennä tänä viikonloppuna pihamultiin. Koulussa opetettiin, että sirkkalehtiä on yksi tai kaksi. Nää otukset on tehny sirkkalehtien jälkeen vielä 4-5 poikkeavan näköistä lehteä ja niiden jälkeen nyt vasta on tulossa ensimmäiset normaalit raparperin näköiset lehdet. Etanat hyökkäsivät heti, kun otin ulos kasvarista. 
Piti valaa raparerilehden päälle lintujuoma-astia, mutta kun lehdet on liian suuria. Piti ihan mitata lehtien koko; pituus 85 senttiä ja leveys 75. Se kasvaa kuusiaidan, jalosyreeniaidan nurkassa ja sitä varjostaa vielä terijoen salava. Ikuna se ei ole saanut lantaa eikä mitään muutakaan. Siinä se on kasvanut hylättynä pihan peränurkassa. Mittasin sen tähden, kun ystävättäreni kummasteli sen kokoa ja ainahan se on ollut sellainen...
Onko tämä nyt sitten jotenkin omituisen suurikokoinen? Vaan mistä nyt otan valuvärkkiä, kun haluan vain pienen astian?
Mun puutarhakirja sanoo, että Victorian lehtiruodit painavat keskimäärin 250 g kappale. Kiloon menisi siis keskimäärin neljä ruotia ja isoja siis vähemmän. Kaikki muut kirjan tuntemat lajikkeet kasvattavat keskimäärin 85 g painoisen ruodin. Ravinteita myös ilmeisesti riittää ja multaa on tarpeeksi syvälti.
Eikö lehteä voi leikata reunoista pienemmäksi, sopivamman kokoiseksi?
Kaisaliisan ohje oli kohdallaan, kiitos siitä. Raparperin juuret yrittivät päästä ruukussa mahdollisimman kauas. Selvästi kärsivät ruukussa olosta ja nyt vuorostaan viihtyvät maassa.
Viime syksynä heittelin raparperinsiemeniä kukkapenkkiin. Kolmessa kuukaudessa raparperi kasvanut jo isommaksi kuin kuunlilja. 
Munkin raparperit on siemenestä. Mikä sun lajike on? Mitä teet noille kun talvi tulee? Leikkatko ne vai jätätkö noin lumen alle???
Ei saa raparperista leikata tai kerätä kaikkia lehtiä ja varsia talvea vasten. Vähän pitää sille jättää voimavaraksi jättää. Tämmöisiä ohjeita lukee mun kirjoissa.
En minäkään leikkele raparperia syksyllä.
Kun ekat pakkaset tulee, varret menee lötköiksi. Nostelen niitä sitten kompostiin, kun siivoilen muutkin penkit talvea varten.
Mulla on kaksi puskaa raparperia. Eka puska oli alkuperäiskasveja pihalla, toisen sain veljen vaimolta. Jälkimmäinen puska kasvattaa valtavan paksuja varsia. Sen siemenistä noi mun vauvelit. Kummankaan lajikkeesta ei tietoa.
Minä olen aivan rauhallisena raparperien kanssa kevääseen asti - enkä silloinkaan oikein mitään tee. Mielestäni raparpereille ei tarvitsekkaan mitään tehdä.
Tänä vuonna kokeilin leikata kaikki siemenvarret pois, ja näyttää sekin olleen ihan turhaa hommaa.
Hirmuisen suuri pöheikkö kasvaa kun saavat varjotonta aurinkoa koko päivän vahvassa mullassa.
Yhden mehumaijallisen aion vielä laittaa raparperimehua pakastimeen, ja siitähän tulee sosettakin kaupan päälle.
Hmmm… Raparperimehua, en ole koskaan kuullutkaan. Juuri äsken laitoin raparperin siemeniä itämään, eli ihan vielä ensi kesänä ei varmaan tule vielä mehumaijallista. Täytyykin käydä isän luona varkaissa kun siellä kasvaa iso puska ja kukaan ei sitä oikeastaan käytä. Ja tiedä häntä itävätkö siemenet lainkaan, kun olivat niin vanhoja, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Meillä on muutama iso raparperipuska joille ei tehdä koskaan mitään, vain katkottujen varsien lehdet laitetaan puskien juurelle. Maa on ihan pelkkää hiekkaa. Lohkaisin juurenpalan ystävälleni ja yllätys: maasta nousi norsun kärsän mittainen ja paksuinen juuri, huh. Hyvin on kuulemma kasvanut. Raparperimehu on tosi hyvää, alkukesästä on vaan niin paljon kaikkea, ettei tule juurikaan tehtyä.