Jos kehittelisi jonkun raparperismoothien, lisäksi makeutta tuomaan vaikka kypsää banaania tai taateleita?
Jos raparperia pakastaa talven juomiin, pitäiskö se ryöpätä vai voiko vain tuoreeltaan kuutioida pusseihin.
Kokeile raparperipuuroa. Se on muutenkin tosi pehmeän makuista normaalilla sokerimäärällä, mutta jos laittaisi jotain makeampaa marjaa vaikka joukkoon. Eli siis normaali vispipuuro, mutta raparperista.
Rapskua voi pakastaa viipaleina ihan hyvin, mutta vie kauheasti tilaa.
Minä käytän aika paljon Lidlistä ostamaani keinomakeutusainetta myös raparperin kanssa, koska se ei mielestäni maistu niin selvästi kuin monet muut. Se on nesteenä olevaa syklamaattia. En ole jaksanut ottaa selvää, onko se pahimmasta päästä syövän aiheuttaja 
Meillä raparperit tehdään vaan yksinkertaisesti soseeksi. Helpompaa ja nopeampaa kuin kiisselit tai piirakat. Mut meille maistuu hapan. Sose kelpaa jugurtin, rahkan ja jäätelön kanssa. Ja toinen meillä käytetty “resepti” on se yksinkertaisesti tehty raparperimehu, josta olen ennenkin kertoillut.
Anitan viestistä tuli mieleeni raparperimansikkapuuro. Raparperit puskista ja mansikat pakasteesta. On hyvää, mutta en vaan saa aikaiseksi noita puuroja keittää enää nykyisin.
Raparperivispipuuro kuulostaa hyvältä. En välttele täysin sokeria, mutten viitsisi joka päivä syödä makeita leivonnaisia. Tykkään myös happamasta, keinotekoisien makeutusaineiden makua en voi sietää. Sokerin sijasta lorautan mielummin hunajaa, jos tekee mieli makeaa.
Ne mustan/saviruukun alla kasvatetut lehtivihreättömät kevätraparperit oli melko hapottomia.Jos on paljon raparperia, niin ehkä sitä kasvatusta vois pitkin kesää kokeilla siellä täällä.
Lehdet vaan pois, ja iso purkki päälle ylösalaisin.
Raparperijäätelö on kyllä parasta.
Laitan tämän reseptin tännekin, raparperireseptejä tähän aikaan vuodesta aina etsiskellään:
Raparperi-väinönputkipiiras
4 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl sokeria
1 dl maitoa, vettä tai piimää
100 g rasvaa
Pinnalle:
4 dl raparperipaloja
1 dl väinönputkipaloja
0,5 sokeria
Sekoita kuivat aineet keskenään, lisää nopeasti sekoittaen neste ja viimeksi sulatettu rasva. Levitä taikina piirakkavuokaan. Levitä täyte pinnalle, sokeroi ja paista 225 asteessa 30 minuuttia.
Väinönputken voit käyttää tuoreena, pakastettuna tai kuivattuna. Kuivattu tuote pitää liottaa ennen käyttöä.
Lapin marttapiiriliiton julkaisu: Lapin mailta ruokapöytään.
Tuomipihlaja, raparperisose kuulostaa hyvältä. Varsinkin kun mainitsit tuon maustamattoman jugurtin kanssa. Miten teet sen? Keitätkö vain ihan soseeksi, vähän niin kun tekis hilloa?
Alkuperäinen kirjoittaja: Q
Q, pilkon raparperit (ei tartte kovin pieneksi) kattilaan. Sitten vettä pohjalle ihan vähän. Veden pinta nousee noin sentin korkeuteen, kun raparperit jo on kattilassa. Sitten levy alhaiselle lämmölle varsinkin alussa, jotta ei niin helposti pala pohjaan. Välillä sekoittelen. Keitellään kunnes pehmeätä. Lisätään sokeria (tai muuta makeutusta) kunnes maistuu sopivalle. Lopuksi voi vielä sauvasekoittimellakin pöräyttää, jos haluaa täysin tasaista sosetta. Jos jää liian löysäksi, voi keittää pidempään, mutta kun monta kertaa tekee oppii laittamaan vettä sopivasti, niin että on sopivaa suoraan ja nopeasti valmista.
Meillä on aina kovasti tykätty tästä soseesta, ei tarvitse perunajauhojen kanssa keitellä kiisseleitä, ja raparpereja saa kulumaan enemmän. Itse syön sitä eniten jugurtin+rahkan kanssa ihan samoin kuin marjojakin. Jäätelön päälläkin me sitä syödään. Sopii myös (nokkos)lettujen kanssa.
Niinhän se on kuin hilloa, mutta teen sitä kerralla aina vain sellaisen satsin, että tulee suoraan syötyä. En säilö raparpereja millään tavalla, kun meillä on marjoja niin hirveästi.
Paitsi että joinain keväinä saatan innostua leipomaan raparperipiirakoita, jolloin yksi syödään ja loput pakastimeen vierasvaraksi. Nyt ei voi leipoa, kun on useampiin yo-juhliin kutsuttu ja juhlavaatteet taitavat pahasti kiristää
Kiitos Tuomipihlaja, taidan heti kokeilla, kuulostaa hyvältä ja jääkaapissa on maustamatonta jugurttia, joten pääsen heti koklaamaan. Jos on huippua niin laitan sitten pakkaseenkin talven varaksi. Kaikki happamat on niin mun mieleen 
Laitan kyllä joka vuosi raparperia ihan paloinakin pakkaseen, teen niistä sitten piiraita ja paistoksia ym. talvella.
Alkuperäinen kirjoittaja: Q
Keittelin 10 litraa pilkottuja raparpereja soseeksi, ja jätin aika paljon purkittamatta. Välkkeen smoothie-ajatuksen ja Tuomipihlajan jugurttivinkin innoittamina tein sekoituksen jossa puolet AB-piimää (sitä nyt sattui olemaan kaapissa) ja puolet raparperisosetta, ne sauvasekoittimella sekaisin. Sepäs olikin hyvää, vähän jopa yllätyin siitä kuinka se maistui. Välipalajuomana mainio, jos hiukan happamasta pitää niin suosittelen kyllä tuota tapaa käyttää raparperia.
Mitenhän se onnistuisi käsittelemättömästä raparperista, siis ilman keittämistä ?
Jos tykkää happamasta niin siitä vaan. Pitäisikin alkaa raparperia pilkkomaan pakkaseen vaikka taitaa viimevuotisiakin olla pari purkillista jäljellä.
Raparperichutneya olen tällä reseptillä joskus tehnyt. Laitoin enemmän chiliä kuin ohjeessa. Ja ihan törkeän hyvää grillatun lihan kanssa (sellaisen, missä valkosipuli-soija-chilimarinadi).
Ihan vesi herahtaa kielelle pelkästä ajatuksesta!
Mun mies innostui viime kesänä tekemään raparperichutneytä ja hyvää sekin oli vaikka ei ihan noin monipuolista ainesosiltaan, kun reseptin keksi itse. Kerroin hänelle äsken tuosta Tosikon reseptistä ja mietti sitten, että chiliä ehkä lisää omaankin chutneyhynsä, jos sais aikaiseksi tehdä.
Meidän chutneyssä oli raparperin lisäksi valtavasti valkosipulia ja jonkin verran inkivääriä. Sokeria/siirappia suhteessa paljon vähemmän.
Luulen, että valkosipuli sopii tuohon hyvin. Ja inkivääri. Sillä niin hyvin tuo chutney sopi valkosipulimarinoiden lihan kanssa. Taidan itsekin lisätä valkosipulin määrää. Ostin vasiten tuota vadelmaetikkaa, ja se kyllä oli mun mielestä tosi hyvä pari raparperin kanssa.
Minä keitän joka vuosi chutneyta isolla hillokattilalla, joskus kahdellakin, mutta reseptiä ei oo tainnut olla koskaan. Aina kuitenkin siihen pannaan reilusti sipulia, valkosipulia, inkivääriä, chiliä ja erilaisia kuivattuja hedelmiä mitä sattuu olemaan (tamarindi ja mango on hyviä, mutta ihan sekahedelmäseos käy ainakin lisukkeena). Perusjuttu yleensä omenaa, mutta kerran huonona omenavuonna kokeilin raparperia, joka oli ihan jees. Yhtenä vuonna meni chilit vähän överiksi, kun itse kasvatetut olivatkin tujumpia kuin arvasin.
Siskonlikka on viime vuosina tullut talkoisiin, sanoo syövänsä sitä pelkästään riisin kanssa.
Raparperichutneyn idea lähti siitä, kun raparperia pukkaa ilmaiseksi pihassa niin kauheesti, että ei sitä millään ehdi syödä, vaikka kuinka sosetta ja mehua tekis.
Hyvinhän raparperi toimii smoothiessakin, ei ollenkaan hapanta. Laitoin yhden varren, puolikkaan banaanin, turkkijugurttia, mustikkaa ja vähän nokkosta. Hyvää oli.
Mää oon nyt ihan hurahtanu tohon raparperisoseeseen. Se on kertakaikkisen mahtavaa. Pakko saada sitä pakastin täyteen talvea varten. Miten mä en oo koskaan ennen tullut ajatelleeksi. Kyllä tää pentti vaan on mahtava paikka, kangistelisin edelleenkin vanhoissa kaavoissa, jos en olis täältä löytänyt tuota mahti-ideaa. Kiitos tuomipihlaja, nyt tulee käytettyäkin tota raparperia oikein kunnolla
Alkuperäinen kirjoittaja: Q