Löysin aivan loistavan voikukkamyrkyn!
Kokeilussa on mihin kaikkeen muuhun se tepsii. Parasta on ettei se ole oikea myrkky! Eikä kallista, kun etsii halpis merkin.
Nimittäin tavallinen väkiviina etikka!! Voikukille tarkoitettu myrkky joka kaapin periltä löytyi, ei tepsinyt läheskään yhtä hyvin. Voikukat oli erityisen helppoja myrkyttää. Sen kun lorautti kasvin keskelle. Tulos näkyy jo hetken kuluttua. Sumuttamalla vaikutus ei ole yhtä tehokas jos sumua ei keskitä kasvin juureen.
Kalkitusta tulee kyllä nurmikko tarvitsemaan, jos kaikki lähden myrkyttämään… Ehkä korjauskylvöäkin, kun on hankalaa osua vain poistettaviin… Vaan eipä myrkytä pohjavesiä tai vesieliöstöä tai tarvitse miettiä nurmikolla tepastelevia pikku-jalkoja!
Etikalla tapetut voikukat + muut.
Ja voikukkamyrkyllä. Sinnittelee vielä…
tappaakohan se voikukan juurenkin?
Piti ihan käydä kuopasemassa. Etikalla myrkytetyn juuri oli myös kuollut (en voi vannoa etteikö syvemmällä vielä olisi eloa). Mutta voikukka myrkyllä “myrkytetty” pukkasi jo uutta nuppua…
Sora-alueen roskaantuminen lienee monelle muullekin ongelma, kun ei halua käyttää myrkkyjä. Olen itseni kanssa tehnyt mielenmuokkausta siitä, sallinko pihan roskaantua vai en. Tähän saakka olen torjunut niitä mekaanisesti, mutta kovassa kivituhkassa se on tosi työlästä. Reunakiveyksin rajattu kivituhka-alue on kuitenkin tosi ruma jos se on vihreä molemmin puolin. Ihmettelen ettei markkinoilta löydy mekaanista laitetta joka hieroisi pinnan sentin syvyydeltä, ei tuo nyt niin kumma vehje olisi.
Etsin jenkkisivuilta rikkakasvien myrkytöntä torjuntaa. Useampi sivulla oli etikka-suolaohje, 4 litraa etikkaa, n. puoli kg suolaa ja loraus astianpesuainetta. Ostin 2 kpl 1,5 litran pönikkää etikkaa ja tein sekoituksen jonka levitin n. 50 neliön piha-alueelle. Alueella kasvaa matalaa jotain sammaleen näköistä joka kukkii pienin lilakukinnoin, ja jonkin verran sekalaista roskaa. Tuo sammal reagoi etikkaan hyvin, muut heikommin paitsi alueella johon ruiskutin reilun annoksen, se meni täysin keltaiseksi.
Jos seoksella aikoo vähänkin runsaampaa kasvillisuutta torjua, menee litkua varsin paljon. Mutta joko pienen alueen tai sammaleen poistoon se voi olla ihan pätevää. Vaikutus oli todella nopea, jo samana päivänä kasvit kellastui.
Onneksi on näin pienet murheet!
No niin, projekti marjapuskien aluset pitäisi potkaista käyntiin. Olen uskollisesti repinyt rikat joka vuosi tähän asti käsin, mutta nyt olisi tarkoitus kattaa ko. alue. Mutta marjapuskien juurakot on ihan täynnä monen sorttista rikkistä, vuohenkelloa, juolavehnää, jokunen perennakin siellä porskuttaa… Olen jo siis päättänyt ryhtyä kemiallisin asein taistoon, mutta mikä aika olisi paras ja tekniikka? Olisiko marjat hyvä saada kerättyä ensin talteen? Ei kait mun puskat heitä henkeään kun niiden “juurille” sitä parjattua ainetta ajattelin laittaa? Aloin innolla lukea tätä ketjua, mutta monen sivun mittainen väittely luomu vs. myrkyt lannisti oma-aloitteisen tutkimisen totaalisesti! 
itse viskaan ruohosilppua pari-kolme kertaa kesässä puskien alle. Aina ovat siistit, ei kasva joutoheinä.
Meillä on niin hieno uus ruohonleikkuri joka (muistaakseni termi oli) pystyleikkaa nurmen, eli pilkkoaa sen ihan mutuksi joka painuu ruohon tyvelle. Eli en saa ruohosilppua, ainakaan omasta pihasta. Ja puskat on siis todella pahoin monivuotisten rikkisten riivaamat. Itse puskat saattaapi olla vuosikymmeniä vanhoja, tupa kun on vm. -58.
Mutta neuvoja otetaan avosylin vastaan 
minun puskien alla oli ihan kunnon nurtsi/vuohenputkisto/nokkosto kun aloitin kattamisen silpulla.
kuka tuossa taannoin puhuikaan väkiviinaetikasta? Kuulemma tehokas. ite ostin tänään pullokaupalla ja aloitan kohta taistelun.
Mulla ei ole mitään dogmaattista vaan pikemminkin pragmaattinen asenne myrkkyjen käyttöön. Aika vähän olen niitä oikeasti tarvinnutkin. Glyfosaattia käytän esim. nokkosten hävittämiseen pihasta käsinesysteemillä (siihen voisi ehkä kokeilla etikkaa, mutta sen käyttö ei ole niin hallittua, kun sipaisu rukkasella ei riitä). Viime kesänä myrkytin suuren kaadetun sireenipuskan jämät, kun muistin sen kymmenen vuoden taistelun, joka oli kivikoukulla kaivetun sireenin juuriversojen kanssa. Eipä ole noussut yhtään versoa. En käytä glyfosaattia minkään syötävän kasvin läheisyydessä, just in case …
Lempitekniikkani rikkisten hävittämiseen on silti kattaminen, ei ruohosilpulla, jota pitäisi olla lisäämässä jatkuvasti, vaan jollain kunnon tukahduttavalla katteella. Kesäpaikan tuvan päätyalueen tyhjensin nokkosista ja vuohenputkista pitämällä sen päällä vanhaa kokolattiamattoa kaksi vuotta. Kasvimaa raivattiin aikanaan heinikkoon latomalla olkipaaleja kahteen kerrokseen, kun maa oli käännetty. Vähän aikaa sitten istutin kaksi pensasmustikkaa pihan rikkisten valtaamalle joutoalueelle metsikön taakse leikkaamalla vanhasta muovimatosta kaistat niiden ympärille näin: 
Jossakin ketjussa on ollut ehdotuksia kateaineista, mm. vanhat viltit ja räsymatot, jne. Useimmat näistä on kuiteskin sen verran rumia, että tarttevat siistimmän kateaineen päällensä, jos ovat näkyvällä paikalla, Hiekkaa, kuoriketta, turvetta, …
Mulla on tosi iso marjapuska-alue, 32 isoa puskaa. Puskien alle pistän tosi reilusti ruohosilppua kerran kesässä, n. 30 cm. Rikkikset eivät juurikaan puskien alla kasva. Ruohosilpun lisääminen toimii myös lannoituksena. Mitenkään muuten en puskia lannoita. Puskien välit muodostuivat ongelmaksi, kun tulivat niin isoiksi, että on hankala ajaa nurtsia välistä. Viime kesänä välit katettiin mansikkamuovilla ja haketta päälle. Jonkun verran puskee rikkiksiä läpi ja hakkeessa myös itää. Juuriestematto olisi ollut parempi (on vaan tosi kallista). Haketta kannattaa olla mahdollisimman ohut kerros, että itävillä rikkiksillä olisi kuivat oltavat. Toistaiseksi olen kuitenkin aika tyytyväinen.
Jätin siis marjapuskien alustat kattamatta mansikkamuovilla, jotta voin edelleen käyttää silppua lannoitteena.
Aramintalla on nerokkaat katteet, kun ne antavat myöten kasvin kasvun mukana. Sehän on tärkeätä marjapuskissakin.
Sanomalehti + kate, esim. ruohosilppu, rikkaruohosilppu, oljet tai oksasilppu on kätevä yhdistelmä. Sieltä ainakaan ei pääse ei-toivotut läpi. Raparperin lehdetkin voi hyötykäyttää puskien alla.
Sanomalehden päällä täytyy ainakin ruohosilppua olla tosi reilusti. Joitakin vuosia sitten, kun laitoin pensaiden alle sanomalehtiä ja ruohosilppua, niin keväällä ruohosilput olivat kadoneet / valuneet koholla olevista istutuskeoista ja sitten tuuli riepotteli sanomalehtiä pitkin pihaa. Vielä pari vuotta myöhemmin löysin sanomalehden riekaleita lähimetsästä ;D. Tämä on ongelma varmaankin vain sen takia, että meillä marjapensaat ovat melko korkeissa keoissa savimaan takia ja paikka on tuulinen. Sain kuitenkin sanomalehden kanssa rikkaruohot pensaiden alta hyvin kuriin ja nyt pelkkä ruohosilppukin riittää.
ps. Meillä tosiaan satoi sanomalehtiä ;DD
AamuAurinko, marjapensaiden alta on hankala saada rikkaruohoja myrkytettyä, ehkä mahdotonta. Pensas kuolee herkästi siinä samalla.
Itse olen laittanut sanomalehtiä ja katetta ja kiskonut loput rikat rungon sisältä käsin.
Pitäisi alunperin saada rikat estettyä katteilla, kun istuttaa taimet…
Meillä on kasvatuslaatikoiden välit täytetty väliaikaisesti sanomalehdillä, kun on yritetty hillitä nokkosten kasvua. Joka-aamuinen homma on kuitenkin keräillä ryttääntyneitä sivuja ympäristöstä, kun varis viskelee niitä sinne tänne. Se on huomannut, että lehtien alle kerääntyy matoja ja etanoita. Muutenkin varis puuhailee niin hassuja, että ihan mielellään sille suo moisen matoansan. Tosin se söi kasvatuslaatikoista myös ainoat mansikanraakileet…
Öööm, jos ei halua pahoja myrkkyjä pihaansa, niin onko sitten parempi olla kokonaan myrkyttämättä, kuin käyttää jotain luomua? Neudorfia suihkein laattojenvälirikoille sitten lopulta epätoivoissani, mutta kovin pienen hetken ilo se oli. Ehkä se kävi tietysti nopeammin kuin niiden nyppiminen käsin, mutta siellä ne taas ovat. Vai teinköhän jotain väärin?
Jees, eli täytyy varmasti sitten vain mennä tuonne puskiin ja nyppiä tosiaan rungon väleistä rikat pois (sitten joskus…). En tosiaan niitä itse ole istuttanut, vaan joku muu ennenkuin minä olen ollut edes pilke isäni silmäkulmassa 
Täytyy kokeilla myös jos joltain saisi ruohokatetta. Kiittää ohjeistuksesta
Uutisissa sanottiin että Suomessakin on huomattu Glyfosaatin aiheuttavan terveyshaittoja, yllätys yllätys.
Kurppa mä kuuntelin samaa täs viereisessä huoneessa (olohuone on tuossa seinän takana). Tuosta glyfosaatin haitoista, mutta siinä oli ilmeisesti maininta vain hedelmöitysongelmista.
Toki myönnän, että meillä käytetään glyfosaattia silloin, kun teen uusia kukkapenkkejä (multa on peltomultaa), mutta hyötykasvien lähettyvillä on järkevämpää harjoittaa perus nyppimistoimintoa rikkakasvien takia.
Mainittiin siinä myös epämuodostumat koe-eläimillä.