Ai niin, koe-eläimet 
myös.
Meinaatko, että jos glyfosaatti vaikuttaa koe-eläinten geeneihin, perimään ja soluihin, se ei kuitenkaan ihmiseen vaikuta vastaavanlaisesti vai tulkitsinko väärin? 
Ei vaan, sitä että koe-eläimiä aina käytetään näihin myrkkyihin. Ja siinä mielessä voi joku olla niin, että, mikä niiden elimistölle sopii hyvinkin, ei sovi ihmisille.
Toisin sanoen, en käsitä koe-eläin testejä, sillä eläinten geenit ovat erilaiset mitä meillä, tai siis mekin olemme eläimiä ja jokaisella eläimellä on eri geenit.
Eli tämän sössötyksen jälkeen tarkoitan, että testit täytyisi tehdä muulla tavalla kun johonkin rottiin, tms testaamalla.
Totta juu, talidomidi tästä hyvä esimerkki.
On jo aikakin,että alettaisiin hieman edemmän tiedottaa. On vaan niin paljon niitä tahoja, jotka kaikin keinoin yrittää pimittää tiedot.
Minusta hedelmöitymisongelmat on suuren luokan terveysongelma.
Glyfosaatti ei kyllä ole mielestäni mitenkään välttämätöntä puutarhassa. Mekin olemme jo 18 vuotta tehneet kaiken istutusalueiden mullan, taimikasvatusmullat sekä vielä sisäkasvienkin mullat peltomullasta lisäämällä siihen hevonpeeturvetta, kalkkia ja hiekkaa, eikä mitään tarvetta glyfosaatille ole ollut. Ns. mullantekoalueellamme maata ensin kesannoidaan eli ajelemme sitä jyrsijällä muutaman kerran kesässä. Monivuotiset rikkikset kuolee hyvin. Yksivuotiset eivät kyllä, mutta se ei ole hommia haitannut. Niihin käytämme katteita sellaisilla alueilla, mihin katetta on helppo lisätä. Aina kun lisää nurmikkoa vallataan kuorimalla nurmi pois, se tietysti viedään mullantekoalueelle taas jyrsittäväksi. Tällainen mullantekoalue vaatii tietysti tilaa. Mutta ideaa voisi varmaan soveltaa pienimuotoisemmassakin mullanteossa kuin mitä meillä.
Mutta onhan sekin jo kökköä, että glyfosaatti saattaa pistää uusiksi eläimet, hiiretsiilitlinnutjnejne ja ötökät ja bakteerit ja mitä siellä maassa nyt onkaan. Ja vedessä.
Niinpä.
Meinasin jo muokata omaa viestiäni, mutta kirjoitan uuden. Miettikää sitä, että ne perusjauhot mitä me kaupasta ostetaan on saanut saman glyfomyrkyn sen takia ku maanviljelijät myrkyttää viljan kesäkuussa rikkakasveista.
Ja miten ennemmin sanoin, että meilläkin kyllä käytetään myrkkyä, mutta hampaita irvistellen. Esim tuo viereisen pellon reuna on 2-3 metrin päässä joesta, jos tuulee vähänkin menee myrkky myös jokeen, joka mahdollisesti tarttuu myös kaloihin.
Ja näihin koe-eläimiin vielä. Tai siihen miten toinen aine on toisille ok, mutta toisille myrkkyä. Suklaata me voimme syödä vain sillä vaaralla, että vyötäröön tulee pari ylimääräistä senttiä tai naamaan näppyjä, mutta koiralle se voi olla kuolemaksi. Sit meidän pupelit järsii lupiinia tai karhunköynnöstä ihan hyvällä ruokahalulla ja ne on muistaakseni meille myrkyllisiä.
Ja muistan ku joskus oli juttu jostain hajuveden testeistä: Kaneilta leikattiin karvat yhdestä kohtaa pois ja sen jälkeen hinkattiin hiomapaperilla nahka vereslihalle ja sen jälkeen suihkutettiin sitä hajuvettä nahalle ja katsottiin siten, että sopiiko meille kaksijalkaisille eläimille…
Tuomipihlaja, rotalla ja ihmisellä ei ole montaakaan prossaa samoja geenejä. Kaikki elävät (ei kasvit) on eläimiä, mutta geenit on tosi kaukana toisistaan, ja glyfosaattimyrkkyjen jälkeen voi hyvinkin olla että juurikin ne rotat menee ja porskuttaa (voi olla muukin eläin/eläimet) ku toiset kuolee ennenaikaisiin sairauksiin.
Kiva tuo Tuomipihlajan metodi - tai siis kiva nähdä, että se on käytössä ja toimii. Olen itsekin usein ajatellut, että jos mulla olisi tilaa, aikaa ja energiaa ja asuisin yhdessä paikassa, olisi tuo se tapa, jolla tekisin kaiken tarvitsemani mullan. En silti tiedä, miten saisin pois raivatun jättisireenin juurivesat pois ilman glyfosaattia. Olosuhteet säätelevät aika paljon sitä, mikä on mahdollista ja esim. rikkaruoho- tai tuholaistorjunta nyppimällä ei mulle onnistuisi, kun en ole missään paikassa jatkuvasti - työssä ollessani jouduin joskus olemaan lähes koko kesän pois Suomesta. Sama tilanne on varmaan kerrostaloasujalla, joka käy kesäpihassaan joka toinen viikonloppu ja pari viikkoa kesälomastaan.
Eihän tässä kohta voi enää leipääkään syödä, sitä glyfosaattiahan roiskitaan viljapelloille joka kevät.
Lapsuudessani peltokasvit pidettiin kurissa kesannoimalla eli peltokierrossa rukiille tulevaan peltoon ei keväällä kylvetty mitään, vaan maa harattiin (karhittiin) useita kertoja kesän aikana niin että itäneet rikkaruohot kuolivat. Vasta kesän alkaessa kääntyä syksyksi kylvettiin ruis näin puhdistettuun peltoon, eikä rikkiksistä ollut isompaa harmia. Toimii samalla idealla kuin Tuomipihlajan mullan putsaus ja luultavasti sitä käytetään myös luomuviljan viljelyssä. Glyfosaattia ei luomupeltoon ainakaan roiskita. Vaikka itse joskus turvaudun Roundupiin, en koskaan käytä sitä syötävien kasvien tai kaivojen läheisyydessä.
ElluK, olet aivan oikeassa, että eri eliöt kestävät eri aineita eri tavalla, koska aineenvaihdunnat eroavat.
Poistin edellisen viestini, koska se oli loppujen lopuksi tässä glyfosaattiasiassa aivan turha. Eliökunnan jakoon tai genomien erilaisuuteen tai samanlaisuuteen en halua sen enempää puuttua.
Ihan pikku täsmennys Elluk:n viestiin. Kyllä täysin poropeukalo viljelijä on, jos kesäkuussa viljan rikkoja glyfosaatilla myrkyttää. Siinä kuolee viljat ihan samoin tein. Glyfosaatteja käytetään keväällä ennen kylvöä ja syksyllä puinnin jälkeen, useinmiten juolavehnän torjuntaan. Juolavehnä on ongelmallinen rikka, koska se on kapealehtinen samoin kuin viljat eikä siihen siis tehoa viljoille tarkoitetut rikkahävitteet. Suurin osa viljojen rikoista on leveälehtisiä.
Tuulia-tuu, kyllähän täällä myrkytetään kesäkuussa. Kun vilja on noin 20 cm (siis meidän naapuripellolla) niin tullaan myrkyttämään ja myrkytys tapahtui itseasiassa juhannusviikolla. Tuohon asiaan on muiden turha väittää mitään vastaan sillä pelto on meidän vieressä ja me pidetään pellon viljelettömästä paikasta huolta ja pojat on monesti kyydissä kun pellon vuokraisäntä tulee tuohon peltoon kyntämään/äestämään/kylvämään/myrkyttämään tai puimaan.
Niin ja poropeukaloviljelijästä on melko turha puhua, sillä ko henkilöllä on satoja hehtaareja maata. Tuo onneton pellonpläntti mikä sattuu olemaan meidän tontin vieressä on toisen omistuksessa, mutta on luvannut sitäkin viljellä, ettei pelto mettittyisi.
Edelleenkään en ole myrkkyjen kannalla, mutta viljaan, mitä me sitten jauhopusseissa ostetaan, laitetaan samaa myrkkyä, vain eri muodoissa.
Komppaan täysillä Tuulia-tuuta, juolan ruiskutus ei onnistu millään opilla glyfosaatilla viljasta kasvukauden aikana koska molemmat on kapealehtisiä ja menisivät samalla tavalla ruskeiksi. On kyllä olemassa kyllä muita aineita joilla juolaa voi torjua tietyistä viljalajeista.
Glyfosaatin käyttöohjeessa on kyllä lupa käyttää sitä ennen puintia juolaa vastaan ja siinä ohessa “pakkotuleennuttaa” vilja kuivauskustannusten pienentämiseksi mutta Suomessa en tiedä sellaista viljanostajaa joka tällaista viljaa suostuisi ottamaan vastaan ja myös tämän osalta naapurikontrolli pelaa eli sana lähtisi kiertään jos joku ennen pintia ruiskulla pellolle menisi.
Ns. suuressa maailmassa menetelmä on yleisesti käytössä ja käsittääkseni ainoa tapa käytännössä jolloin glyfosaattia voisi jauhoihin päätyä.
(Takaviistosta täysin OT-kommentti joka ei liity glyfosfaattiin: jos on huolissaan siitä miten eläimistöön vaikuttaa omilla toimillaan niin E-pillereiden käyttöä kannattaa miettiä uudemman kerran. Virtsan mukana kulkeutuu jätevesiin niin runsaasti estrogeeniä että on havaittu kaloissa melkoisia muutoksia, jopa kalakuolemia.)
Jo parikymmentä vuotta sitten saatiin tutkimustulos, jossa glyfosaatin todettiin olevan ihmisenkin soluilla DNA-vaurioita aiheuttava aine eli mutageeni. Koska se on kuitenkin niin yleisesti käytössä oleva aine ja siihen liittyy suuret taloudelliset intressit,niin tulos on yritetty vaientaa.
Sen jälkeen on tullut paljon muutakin ikävää tietoa glyfosaatista, mutta edelleen tieto on yritetty painaa pimentoon. Geenimanipuloinnin myötä aineen käyttö on valtavasti lisääntynyt (glyfosaattia sietävät viljelykasvit) ja ongelmia on alkanut ilmetä suuremmassa mittakaavassa. Esim. kasvit altistuvat helpommin taudeille, varsinkin sienitaudeille kuten Fusarium. Tämä johtaakin satotappioihin, mutta myös siihen, että syötävissä kasveissa ihmiselle karsinogeeniset mykotoksiinit lisääntyy. Samoin on huomattu, että glyfosaattien käyttö heikentää viljelykasvien kykyä käyttää maaperän hivenaineita. Monet hivenainepitoisuudet laskevat huomattavasti, esim, mangaani. Tämä vaikuttaa myöskin ihmisen terveyteen.
On hyvä, että asioista käydään keskustelua. Ja parempaa on, että keskustelun faktat ovat kunnossa. Ja parasta, jos asioita koitetaan katsoa monesta näkökulmasta.
Minäkin vielä korostan, että glyfosaateilla ei voida myrkyttää viljoja kasvukauden aikana. Tottakai rikkaruohoja torjutaan silloin, kun vilja on oraalla eli kevätviljoissa yleensä toukokuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Mutta aine ei ole glyfosaatti, vaan jokin suuresta joukosta ns. valikoivia rikka-aineita, jotka tehoavat leveälehtisiin kasveihin- joita siis rikat pääasiassa ovat (savikat, matarat, ohdake, valvatti, pillike jne) ja säästävät kapealehtisen viljan. Mistä toivottavasti päästään vähän laajempaan näkökulmaan. Kun täällä Pentissä tuntuu vallitsevan käsitys, että glyfosaatti on kutakuinkin ainut torjunta-aine ja sitä myötä ainut paha maailmassa.
Suuressa maailmassa on geenimuuntelulla luotu glyfosaatinkestäviä lajikkeita, kuten soija, mutta Suomessa ei sellaisia ole viljelyssä. Toistaiseksi ja toivottavasti ei tulekaan jos minulta kysytään.
Paitsi juolavehnän torjuntaan, glyfosaattia käytetään heinän/nurmen “päättämiseen” eli tapetaan heinä ennen maan kääntämistä. Syy sama, jonka suurin osa puutarhaharrastajista tietää omasta kokemuksesta. Yritä tehdä kukkamaa nurmikkoon vain kääntämällä nurmituppaat nurin - seuraavana vuonna suuri osa nurmesta kasvaa takaisin.
Aronjan huomautus oli hyvä, todella moni asia ympäristössämme altistaa meidät jos jonkinlaisille epätoivotuille aineille. Ei pelkästään se mitä syömme.
Loppukevennyksenä. Tämä glyfosaattiasia velloi eräässä kyläkeskustelussa. Samaan aikaan, kun asiaan innokkaasti paneutunut pariskunta kauhisteli tilannetta, he polttivat ketjussa tupakkaa ja joivat sellaisen määrän viinaksia, jolla itse päätyisin alkoholimyrkytykseen :0
Onneksi ei Suomessa vielä viljellä geenimuunneltuja viljelykasveja, mutta joka kerran kun ostaa Round Upia Suomessakin, niin rahat kilahtaa Monsantolle ja ainetta joutuu luontoon. Monsanto kehittelee myös näitä muuntogeenisiä kasveja ja monella tapaa bisness on mielestäni moraaliltaan kyseenalaista.
Tuohonkin täsmennys, että glyfosaatin patentti on päättynyt ja nyttemmin valmistajia on monia, samoin tuotenimiä paljon muitakin kuin Round-up. Glyfosaatti on tehoaine ja varmaan olisikin hyvä puhua siitä.