Tuossa on kuva yhdestä penkistä. Ruohon olen nyhtänyt ihan lyhyeksi, mutta sitä ei voi oikeen juurineen kaivaa, kun sieltä pitäis tulla päivänkakkaraa.
Kannattaa kaivaa kaikki ylös penkeistä. Sitten erottelet perennat rikkaruohoista ja peset juuret (rikkojen juuret saa paremmin pois). Perennat kannattaa samalla jakaa.
Penkkeihin alle sanomalehteä, tai maata pois riittävän syvältä. Uudet mullat penkkeihin. Puhdistetut kasvit istutetaan uudelleen.
Muuten ei saa puhdistettua täysin heinittynyttä kasvustoa.
Kokemukseni mukaan kortteiden kasvuun vaikuttaa myös maan laatu. Kun lisäsin kalkkia ja kompostia, niin kortteet hävisivät mutta tilalle tuli tietysti vuohenputkea ja muuta rehevämmän maan kasvia. (Siihen auttaisi kitkeminen kuten edelliset jo neuvoivatkin, ja kukkapenkin rajaaminen ympäröivästä nurmikosta).
Kaijaliisa: Kiitos neuvosta! Milloin olisi parasta ryhtyä siihen puuhaan? Nytkö vai syksyllä? Miten se jakaminen tapahtuu? Olen tuota juuri ajatellut, kun haluaisin lisätä noita kasveja?
Kun tilanne on noin tukkoinen, puuhan voi alkaa vaikka heti. Joidenkin kasvien kukinta kärsii tänä kesänä, mutta toisaalta ne ehtivät juurtua paremmin ennen syksyä. Nyt ne eivät pääse kasvamaan kunnolla, kun heinät vievät ravinteet ja veden.
Kasvit jaetaan ihan vain repimällä osiin, niin että juuria jää jokaiseen osaan kunnolla. Isommat juurakot isketään vaikka lapiolla palasiksi. Useimmat kasvit vain innostuvat jakamisesta.
Uudelleenistuttamisen jälkeen täytyy tarkasti huolehtia kastelemisesta. “Vaurioitetut” kasvit ovat alttiita kuivumiselle.
Ei naurata ketään jos mehiläiskannat romahtavat.
Peltokortteen hävittämisestä on käyty useita keskusteluja, mm. tällainen
13.5.12 klo 09:53
Karviaismarja Työvälineet, tarvikkeet: Rikkakasvien yms. torjunta
Onko kellään kokemusta, häviääkö korte (meidän tapauksessa peltokorte) peittämällä? Olen yleensä tehnyt rikkisten hävittämisen 1-2 vuoden tukahduttamisella, mutta tästä kortteesta ei ole vielä tähän asti ollut kokemusta. Nyt on ympärillä uusi koti ja uudet rikkakasvit. Kaivelin kortteen suurimmat ju…
Minusta näyttää, että ainoa toimiva konsti (ehkä monivuotisen ja ahkeran nyppimisen lisäksi) on tehdä kasvuolot sellaisiksi, ettei se viihdy. Viihtyminen vaati happamuutta ja maan pysymistä kosteana. Luulisin, että pelto- ja metsäkortteella on samat vaatimukset. Metsäkorte saattaa olla jopa herkempi kasvualustan kunnostukselle.Muoks. Viittaan viestilläni Kurpan laittamaan linkkiin.
Monet mehiläishoitajat ovat tuon käytännössä karvaasti kokeneet täällä Suomessakin. Ja vahingothan ovat vielä paljon suuremmat, koska myös luonnonpölyttäjät, mm. kimalaiset, kärsii.
Mikään ei liene yhtä tärkeää kuin luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ihan ihmisen omasta itsekkäästäkin näkökulmasta katsottuna. Me elämme nyt kuudennen sukupuuttoaallon aikaa, ja tämä sukupuuttoaalto eroaa edellisistä siinä, että sen on aiheuttanut suurimmaksi osaksi ihminen ja että se on huomattavan nopeaa. Eniten sammuu huonoimmin tunnettuja lajeja kuten hyönteisiä. Seuraukset voivat olla arvaamattomat ja myöskin ihmiselle vaikeat. Sukupuutot ovat arvioiden mukaan 100-1000-kertaisia ns. taustanopeuteen verrattuna. Arvioiden mukaan jopa yli 100 000 lajia kuolee sukupuuttoon maailmasta vuosittain.
Tuosta peltokortteesta vielä. Minulla on uutta kasvimaa-alaa kolmisenkymmentä neliötä, kuorittua savimaata jossa uutta multaa päällä lapionpiston verran. Se kasvaa tiheänä mattona tuota kortetta, eikä juurten poistaminen ole vaihtoehto. (Otin eilen lapionpiston syvyydeltä, ja vauhti oli neliömetri tunnissa.) Olen harannut, mutta jo parin päivän päästä tulee entistä enemmän vihreää esiin. Nyt ajattelin edellisten viestien perusteella kalkita alueen ja istuttaa jotakin siihen kilpailemaan. Ei haittaa, jos en saa tänä kesänä siihen vielä hyötykasveja. Nyt tarvitsenkin neuvoja kasvien valintaan. Mikä kasvi kestäisi kalkittua maata, ja olisi mahdollisimman voimakaskasvuinen?
Savipelto kuorittiin keltiäisten vuoksi, pesiä oli joka paikassa. Mahtaako niistä tulla taas ongelma, jos käyttäisin katekangasta? Esim. kurpitsaa kankaan koloihin. Tuntuu että tässä on vain oja taikka allikko vaihtoehtoina…
Kortteesta ei pääse eroon millään konstilla. Maanpäällisen osan voi repiä pois, mutta juurineen sitä ei saa hävitettyä, valitettavasti.
"Kokenut kaikki tietää, vaivainen kaikki kokee".
Eiköhän peltokortteen kasvuinto kuitenkin vähän vähene pikkuhiljaa, jos maata parannetaan ja kalkitaan riittävästi pehmeäksi hyväksi mullaksi ja alueella kasvatetaan muita kasveja? Maan parannusta on harjoitettava joka vuosi ja kalkitustakin säännöllisesti.
Kyllä peltokortteen kasvuinto vähenee kun sitä nyppii sitkeästi pois. Häviämään sitä tuskin saa mutta sen kanssa oppii elämään 
Korte ja myyrät, siinäpä tarhurin ilonaiheet. Kumpaakaan ei pysty hävittämään. Jakkara vain kukkapenkin viereen ja siinä sitten kyttäämään, kun korte nostaa päätään tai myyrä heiluttelee perennojen varsia ja pureksii juuret poikki. Kuluuhan se kesä rattoisasti näinkin, kalkkia viskellen myyrän silmille.
Niin jos ajanpuute vaivaa niin menee se kesä noinkin ;D
Meillä on pelto- ja metsäkortetta yli omien tarpeiden mut jos haluan jotain kasvatella niin ohimennessä niitä on pakko napsia poikki. Onneksi on metsää minne se taitaa mieluusti paeta jatkuvaa teloitusta =)
Pika-apuna voisi olla maan kalkitseminen, lannoittaminen ja peittäminen mustalla muovilla. Muoviin tehdyissä reijissä voisi kasvattaa esim. kesäkurpitsaa. Tai ehkä korte tunkee reijistäkin?
Kortteesta en pääse varmasti ikinä eroon, kun tonttia reunustaa joutomaa jossa sitä kasvaa, ja ojanpenkoilta tulee. Tavoitteena onkin sen hillitseminen kohtuuteen, eli niin että pystyy haraamaan viljelykasvien väleistä. Nyt se on niin hurjan elinvoimaisena koko alalla.
Apilavinkki kuulosti lupaavalta. Miten apilan sitten saa pois? Tuleeko siitä toinen riesa? Kunhan saan kasvilaatikot tehtyä, niin niihin tulee salaatit, porkkanat yms. ja “kortepellolle” jää perunat, herneet ja kaalit. Kolme lohkoa, ja lämpöpenkit maisseille. Mitä jos heittäisinkin hernettä koko hela hoidon täyteen nyt (paitsi että perunat on jo kylvetty, kokeilumielessä harasin puolet perunalohkosta ja nypin juuret tarkasti toiselta puolelta)? Tai ehkä olisi järkevämpää laittaa herneet suoriin riveihin, niin pääsee haraamaan välit.
Ei ole ihan helpoimmasta päästä laittaa äkkiseltään koko iso tontti kuntoon, kun kaikki pinnat mulloksella eikä kasveja juuri lainkaan. Rikkaruohoiset savet multien alla. Onneksi on pitkät päivät…
Off topic, mutta viime kesänä yritin löytää peltokortetta ja kaikki kortteet mitä löysin olivat metsäkortetta. Peltokortteen pitäisi olla hyvinkin yleinen. Piti sitten kaupasta ostaa.
Mihin tarkoitukseen Iiris-kukka?
Samaa minäkin jäin ihmettelemään, suu auki… Toivottavasti käytit pois etkä istuttanut. Toisaalta ei se varmaan riehaannu, kun ei olosuhteet ole sopivat muutenkaan näemmä.
Olen oman peltokortehautomoni nyt kalkinnut ja tuhkaa levittänyt reilulla kädellä, ja taidan tehdä kokeilun niin, että yhdelle alalle herne-apila yhdistelmä, toiselle kate-kurpitsa. Syksyllä sitten näkee onko näillä aloilla mitään eroa. Ja myös sen, oliko juurien kitkemisestä apua versus pelkkä haraus. Suhtaudun kyllä hyvin epäilevästi haraamiseen, sehän vain lisää juurenpalojen määrää moninkertaiseksi. Ainahan niitä versoja pintaan pääsee vihertymään, tai sitten saisi harata aamuin illoin. Koitan suhtautua positiivisesti ja iloita siitä, että maa saa kivennäislannoitusta ja savimaa kuohkeutta tämän hyötykasvin avulla, sekin oli varsin mainio maininta aiemmin tässä ketjussa. 