Iiris-kukka, jos tänä vuonna tarviit peltokortetta niin meiltä saa tulla hakemaan ihan niin palio ku haluaa! On yritetty kyllä hävittää jo viiden vuoden ajan, mutta korte johtaa 6-0. 
Tai voin tuoda taimivaihtoon. 
Kitikat ja naika. Olisin kuivannut teeksi ja ostin siis kuivattua peltokortetta.
http://www.yrttitarha.fi/kanta/peltokorte/
Sopii myös kasvitautien torjumiseen: http://www.hyotykasviyhdistys.fi/litkut
En päässyt enää muokkaamaan, mutta tarkoitin siis että tuoreesta peltokortteesta voi tehdä tuota litkua kasveille, ei siitä kuivatusta.
Aika samantapaisilta paikoilta voi löytää kaikkia noita yleisimpiä kortteita. Meillä pellollakin ja pientareilla kasvaa yleisemmin metsäkorte kuin peltokorte. Metsäkortettakin on käytetty rohtona, mutta ei ole niin arvostettu kuin peltokorte. Kulttuurimaisemassa metsäkortteet eivät kasva rakenteeltaan niin säännöllisen siroiksi kuin korvissa ja ehkä siksi saattavat nekin sotkeutua peltokortteeseen, jos ei ole kovin paneutunut kortteisiin.
Kannattaa opetella katsomaan kortteiden alimmat nivelvälit ja tupet hampaineen, niin tunnistaa ne varmasti eroon toisistaan ja ainakin oppii tunnistamaan myrkyllisen suokortteen eroon muista. Kuvat kokonaisesta kasvista eivät riitä tunnistamiseen. Sen verran vaihtelua niiden näössä on.
Ainoastaan peltokortteella on näin keväällä erillinen kevätverso, jossa on itiöpesäke, mutta ei niitä vihreitä haaroja. Kevätverso lakastuu pian ja samasta juurakosta kasvaa sitten alkukesästä vihreä kesäverso, jossa ei siis ole koskaan itiöpesäkettä. Peltokortteen lehtivihreättömiä kevätversoja voi nähdä samoihin aikoihin kuin leskenlehti kukkii.
Kesänlapsi, unohdit onnenapilan. Nelilehtisen kun löytää, niin voi toivoa ja se toivehan toteutuu, tietysti.
Apilanurmi! Mikä mainio idea. Vaikkei meillä kyllä kortetta ole, mutta eikös apila pärjää aika huonoissakin oloissa (karu maa, paahde, kuivuus)? Mikäli, niin sitä voitaisiinkin ajatella yhteen hankalaan kohtaan, missä nurmi on nätin vihreä vain syksyn sateiden aikaan.
Kuorikate, seppelvarpu ja peltokorte. Yhdestä haluaisin eroon. Mikä olisi paras konsti ?
i on harjaneilikka, mutta onko tuo suuri oikeaalla joku rikka? Entä nuo pienet alhaalla onko rikkoja vai kylvämääni Bellis Perennin alkuja?
En nyt kerkiä etsimään täältä, onko asia yleisessä tiedossa, mutta törmäsin jokin aika sitten toisaalla netissä näppärään rikkaruohojen torjunta-ainevinkkiin: etikka + saippualiuokseen.
Sitähän piti heti kokeilla tuohon terassin edustan hiekkaan, ja täytyy kyllä sanoa että hyvin toimii. Olen laittanut puoli litraa etikkaa ja pari ruokalusikallista astianpesuainetta. Ilmeisesti pelkkä etikkakin toimisi, mutta saippua rikkoo pintajännitystä ja parantaa tehoa. On ainakin luomumpi ja maalaisjärjellä turvallisempi konsti kuin glyfosaatti, kun kerran kumpaakin ainetta käytetään keittiössä
jo heti toisella sivulla tätä ketjua siirrytään etikkaan ensimmäisen sivun roundupista:-)
pihalaattojen välit-ketjussa tuoksuu etikka ja kiehuu vesi ihan onnistuneesti…
No mä hain haulla etikkaa, mutta ekan sivun haku antoi kaikkea muuta, siksipä laitoin tuon alunperin sitäsuntätään kun en ehtinyt ruveta etsimään ja selaamaan (mulla on monta rautaa tulessa koko ajan ja pentti on muutenkin niin julmetun hidas etten mä malta ihan joka välissä odotella sivujen avautumista ihan vaan tarkistaakseni jotakin). Aattelin että sinne sopii tuollainen yleismaailmallinen iloitseminen hyvästä konstista, häviää sitten ajan myötä muiden löpinöiden kera jos on turhaa toistoa. Nih.
Tilhiski, hyvät keinot ja ideat on toistojenkin arvoiset 
. Siirsin sen viestisi tänne että pysyy tallessa ja löydettävissä. Sain viestistäsi itsekin kimmokkeen ostaa etikkatölkin ja kokeilla jos onnistuisin täsmäsumuttamaan kasvimaan käytäviä ja reunoja, auttaisiko sieltä puskevaan juolavehnään. Kitkemään en niitä kerkiä enkä jaksa, mutta jonain tuulettomana iltana voisin suihkepullon kanssa tosiaan testata. Mulla on sellainen pullo johon pumpataan painetta ja sitten se suihkuttaa ihan vaan kahvaa painamalla. Se on helppo ja mukava käyttää.
Jos muistan oikein niin etikka ei tapa juuria vaan pelkästään sen maanpäällisen vihreän. Onkohan näin ? Mutta häiritseehän sellainen kasvua, joten ehkä juolakin pikkuisen nokkiinsa siitä ottaisi ja ehkä heikkenisi.
Juu, niin sanoovat ettei etikka juuria tapa, mutta kyllähän sitä sitkeinkin kasvi heikkenee jos vihreät osat jatkuvasti tapetaan
Hyvä kun sanoit tuosta pumppupullosta, mullahan on sellainen kanssa ihan joutilaana. Ennen käytin sellaista kun suihkuttelin löylytervaa hevosiin (toimii ihan mukavasti paarmoihin).
mihin sinä nuu olet hyvät etikkavinkit vuosien varrella unohtanut?
"nuu, maanantai, 1. maaliskuuta 2010 - klo 16. 01
Etikasta näyttää olevan apua vaikka mihin, kannattaa kurkata oheista linkkiä
Puutteenperä: Etikkavinkit"
(en linkittänyt tuohon juttuusi, koska puutteenperä-linkki ei enää pidä paikkaansa)
Tukesin lista, siitä näkyy mitä aineita ei saa käyttää pohjavesialueella.
Näinköhän alkaa olla jo suomenkin pohjavesialueet saastuneet noiden monikansallisten yhtiöiden
"luontoon hajoavista" myrkyistä
Tein kokeiluja viime kesänä peltokortteen kanssa. Kitkin perunapellon ensin huolella tyhjäksi noin parin lapionpiston syvyydeltä kaikista juurenpaloista, niitä tuli kottikärrykaupalla. Toisesta kohtaa harasin, kolmannen jätin oman onnensa nojaan. Kitketty perunapelto pysyi parhaiten kurissa, kun harasin välejä ja multasin perunoita. Kortetta tuli silti koko ajan pintaan. Pelkästään harattu alue kasvoi nopeasti täyteen uutta kortetta. Käsittelemätön alue kasvoi tiheänä mattona, ero harattuun alueeseen oli lähinnä kortteen pituudessa. Haraaminen kannattaa aloittaa todellakin jo varhain, muuten se on ihan uber-raskasta.
Tänä vuonna laitan taisteluasenteen nurkkaan, ja koitan ottaa kortteesta hyödyn irti. Viime kesä oli todella kuiva, mutta kortteet ne olivat aamuisin silti aina kosteita. Pidättävät kastetta todella hyvin, estävät maan pinnan kuivumista ja tuovat kuohkeutta savipeltoon. Miksei sitä voisi ajatella elävänä katteena, ja olla tyytyväinen. Pitää vain kasvuston lyhyenä, ja heittelee silppua katteeksi kasvien tyvelle. Jospa tuleva kesä menisi yhteistyömeiningillä paremmin, ja ainakin paremmalla mielellä.
Kun kaikki rikkaruohot on tapettu, niin korte on ainoa joka kasvaa edelleen. Se on miljoonia vuosia vanha kasvi ja sopeutunut hyvin kaikkea vastaan. Tulviin, kuivuuteen, ilmansaateisiin, vuosien pimeyteen. Kortteet ovat olleet joskus puiden kokoisiakin.
Kokeeksi lapioin pois yhdestä kohtaa ei auttanut kuin yhden kesän. En edes ala tappelemaan jotain vastaan, jota ei voi voittaa. Tulee vaan nypittyä niitä.
Käykö tällainen rikkakasvien hävittämiseen laattojen väleistä:http://www.puuilo.fi/TOHOkaasupoltin1100kaasupullo ?
Onko kenelläkään kokemusta Neudorffin rikkakasvien torjuntaaineesta Finalsan Plus. Lupaavat biohajoavuutta, turvallisuutta lemmikeille, parin päivän päästä jo voisi istuttaa uutta kasvustoa ymv.
Vuohenputki on vallannut koko pihan, täällä ei voi kasvattaa mitää jos ei saa maata puhdistettua. Voikukkia,kortteita ja muuta pikku roskaa en jahtaa , niiden kanssa pärjään, en voi kattaa pariksi vuodeksi koko pihaa enkä millään haluaisi käyttää glyfosaattia se nyt tappaa kaikki siinä sivussa talon asukkaatkin kait
Kaivamaan en pysty kun pieniä alueita, olen ns kusessa vuohenputken kanssa, sitä on niin hervottoman paljon. Tuo Neudorffin aine vaan lupaa mielestäni liikoja, haluaisin kokeilla sitä, on vaan aika kallista ja jos ei tehoa niin ketuttaa sitten vielä enemmän. Joten onko kokemusta ko aineesta ?