Tohottimeksi olen kuullut tuota kaasupoltinta sanottavan - luonnonmukaisessa viljelyssä liekittäminen on sallittu rikkakasvintorjuntakeino.
Silloin kun anoppi oli vielä ruusutarhalla (kasvihuoneilla) töissä, näitä liekittimiä käytettiin alkuaikoina. Sanoi, ettei mitenkään ollut työystävällistä olla siinä savussa. Kokopäivän oli sen jälkeen pää kipeä. Tosin ulkoilmassa on vähän eri juttu, kuin kasvihuoneessa.
Mä en tiedä missä ketjussa kysyisin, niin kysyn tää.
Onko tietoa, mitä myrkkyjä maanviljelijät käyttävät pelloillaan? Me siirrettäisiin meidän marjapuskat tontin rajalle. Rajan toisella puolella on siis pieni pelto, jossa viljellään vehnää. Eli voiko joku myrkky vaikuttaa sitten marjoihin? Mä en muista kyllä nähneeni, että ne tekisivät muuta pellolla kuin, äestys, kylvö, puinti ja kyntö.
Ei meidän luonnossa sanoo tutkimukset.
Tuo roundup ja muut vastaavat aineet mietityttääkin, sillä meillä ei myrkkyjä käytetä, kuin aivan pakosta. Esim. nuo kiviasetelmat meillä on parikertaa myrkytetty. Ei ole kiva ajatuksenakaan, että täällä olisi myrkkyä ja muksut sitten tonkii pihassa ja saavat myrkkyä käsiin, suuhun jne.
Toisaalta tuossa pellossa kasvaa juolavehnääkin, eli sen perusteella voisin sanoa, ettei myrkkyjä käytetä. Ja pelto on muutenkin tosi pieni alle puoli hehtaaria.
Hitsi ku se joka peltoa viljelee, kävi tänään kyntämässä, mutta ei sitten tullut kysyttyä asiasta.
Luomuruokaa täälläkin syötäisiin, jos kaupassa ei olisi niin kallista. Mun parin neliön kasvimaalla ei vielä kovinkaan saa luomuruokaa aikaiseksi:)
Hyvä ku kasvaa porkkanaa, hernettä, persiljaa ja salaattia. Toisaalta sama myrkyt pellolla juttu mietityttää, ku isännän kanssa ajateltiin tehdä kunnollisen kokoinen kasvimaa just tuohon pellon viereen.
Elluk, maanviljelijän on tehtävä mahdolliset myrkytykset tyvenellä säällä niin, ettei naapurin mene aineita. Useimmilla on omatkin puskat ja puutarhat pellon laidalla ja jo imagon vuoksi varmasti yrittävät olla tarkkoina:) Myrkyt pysyvät siellä pellolla ja mahdolliset jäämät ovat siellä kasvavissa kasveissa, joten omia kasvattamiasi voit syödä huoletta. Tehoviljelyssä on satotaso huomattavasti korkeampi kuin luomussa.
Kiitos inki, tätä vähän mietinkin. Pelto on siis ns. vuokralla. Aikoinaan meidän tontista lohkottu osa, jonka talon edellinen omistaja omistaa, mutta kyläläinen viljelee. Tällä pellon viljelijällä on lähialueella varmaan satoja hehtaareja? peltoja ja tiluksia enemmän kuin laki sallii 
, joten periaatteessa niilläkin varmasti myrkkyjä käytetään, mutta tämän pellon viljelee periaatteessa hyvällä ystävämielellä, ettei palsta mettittyisi. Hyvä tyyppi on muutenkin, sillä otti meidän pojan keväällä kyyttiin kylvönaikaan. Puintiaikaan lupasi ottaa kans, mutta hitsi kun ei oltu kotona. Tuo poika on valtava traktori-ihminen (pian 3 v.) ja sille on sitten tilattu tuo traktori-lehtikin, että saa katsella kuvia:)
Noh, isäntä lupasi huomenna (tai ensiviikolla) soittaa viljelijälle varmuuden vuoksi.
ElluK, (ammattilaisena) sanoisin, että täällä ei kannata kysyä vaan kääntyä tosiaan viljelijän puoleen. Aineiden kirjo on laaja, kuka käyttää mitäkin, se päätetään viljeltävien kasvien, havaittujen rikkojen, ötököiden ja kasvitautien mukaan. Ja ympäristöehtojen. Ja rahakukkaron myös, suurin osa aineista maksaa hunajaa. Joku pieni viljapelto tuskin on kohde, johon laitetaan enemmälti tuotantopanoksia vaan luultavasti se halvin aine, esim. MCPA, rikoille eikä mitään muuta. Viljasta joudutaan vain harvoin torjumaan ötököitä, toisin kuin rypsistä, joka on oikea ötökkäbaari, ristikukkainen.
Täällä palstalla Round-up on ollut aika paljon puheena, mutta peltoviljelyssä se on vain aine muiden joukossa eikä suinkaan pääasiallinen torjunta, onhan se täystuho KAIKILLE kasveille. R-upin käyttö rajoittuu viljelyajan ulkopuolelle ja lähinnä heinämäisten rikkojen torjuntaan. Niiden torjunta viljasta ei ole ihan yksinkertaista, kapealehtisiä kun ovat nämäkin. Samoin kesantojen/nurmien päättämiseen käytetään R-uppia. Ja nykyään, kun talvista kasvi(sänki)peitteisyyttä pyritään lisäämään, heinäkasvit hyötyvät. Kyntö torjuu niitä tehokkaasti, mutta kasvipeitteisellä alalla on turvauduttava kemiaan. Itse käytän Uppia pesäkekäsittelynä eli puinnin jälkeen sinne, missä kesän aikana on alkanut rehottaa suuria juolavehnäpuskia.
Huvikseen aineita tuskin kukaan levittelee, hinta on suolainen ja työ tympeää. Kun surraan marjapuskia, niin harva tulee ajatelleeksi sitä altistusta, johon ruiskuttaja itse joutuu. Se voi olla laitteiden konekaluston tasosta riippuen melkoinen. Korviini ei ole kantautunut, että mitään tutkimuksia olisi olemassa, olemmeko keskivertosairaampia?
Toivoisin itsekin, että saisimme niin omista kuin maajäämistä enemmän
asiallista ja puolueetonta tutkimustietoa.
Mutta vielä niihin marjapuskiin. Luulen, että jos uskaltaa syödä ulkolaisia viinirypäleitä, altistuu huomattavasti enemmän… Viljelijän kanssa olisi hyvä sopia, että huomaisi jättää muutaman metrin varmuusvaraa. Minulla ei onneksi ole kenenkään marjapuskia pellon reunassa ojentelemassa oksiaan, mutta naapurin hernepelto kylläkin, ja jätän aina metrin, pari ruiskuttamatta siihen väliin. Nääs jos sinne puolelle menisi, niin tuskin tulisi jäämäongelmia, kun ei siellä enää niitä herneitäkään olisi.
Ja vielä, Eviralla on nettisivuilla täydellinen, kaikille avoin kasvinsuojeluainerekisteri Suomessa sallituista aineista. Joka aineen rekisteristä löytyy lisäksi erikseen avattava tiedosta ko. aineen myyntipäällystekstistä, jossa kerrotaan tarkemmat käyttötiedot.
Tuulia-tuu vastasikin hyvin.
Rikkamyrkyt vaikuttavat “näkyvästi”, eli jos myrkkyä menisi sinun pensaillesi, se näkyisi niiden lehdissä. Maanviljelijät eivät levittele myrkkyjä miten sattuu, vaan niiden kanssa täytyy olla tarkka.
Kävin välillä saunassa ja isännän kanssa asiasta puhuttiin. Heillä on ollut maatila ja se on myrkkyä levitellyt pelloille. Isännällä ei ole tiedossa mitä myrkkyä on laittanut, mutta sanoi, että vieläkin haistaa sen hajun, kun pelloille laitetaan. Toinen kysymys olikin juuri, että minkälaisia nämä tuholaismyrkyt ovat? Vai myrkytetäänkö peltoa jollain muulla myrkyllä sen jälkeen kun vilja on alkanut kasvamaan (siis kesällä)? Tuulia-tuu, kiitos kattavasta selvityksestä <3
Kyllä ne maanviljelijätkin sekoilee myrkkyjen kanssa. Useampi on tälläkin lakeudella ruiskuttanut vahingossa viljan roundupilla kun piti vetää rikkakasvimyrkky. Siinä se kesäkuinen oras ruskettuu ja naapurit virnuilee.
Viime kesänäkin meni naapurikylässä tien varressa puolet 30 hehtaarin pellosta pieleen kun iäkäs viljeliä lorautteli väärästä kanisterista
Ja vaikka olisi oikeat aineet tankissa, voi silti kääntyessä pellon päässä osua joka kerta naapurin puolelle. Tai sitten kesken työn loppuukin se tyyni sää yhtäkkiä. Niissä oraalle laitettavissa myrkyissä on yleensä muutaman päivän tai parin viikon varoaika, jolloin ei sopisi sinne pellolle mennä mitään pitelemään. Meillä on viinimarjat pellon laidassa ja niitä vähän kauenpaa yrittävät myrkkyinensä kiertää. Mitään näkyvää haittaa ei ole koskaan tullut. Riippuu niin siitä, millä tyylillä viljellään ja mitä viljellään, ne myrkkyjen laadut ja määrät ja myrkytysajat.
En tiiä mitä myrkkyjä kukakin maajussi täälläpäin levittelee, mut mein äiteen kuusiaidan takana on iso pelto. Kun siellä myrkytetään, niin kyllä ottaa henkeen mein äiteen pihalla. Ja sama ku levittää kalkkia.
Vaikka tyynellä säällä levitys pitäis olla itsestäänselvyys, niin siellä ne surutta vetäsee mömmöt toistensa jälkeen, vaikka tuulis kuinka paljon. Tässä vuosien mittaan on esim. pyykit ja puutarhakalusteet ollu täynnä kuivaa kananpaskaa ja kallkia enemmän ku kerran. Jos ne tulevat korkean kuusiaidan läpi ja yli, niin kyllä ne myrkytkin tulevat. Ja se aita on ihan kuollutta sieltä pellon puolelta.
Edellisessä paikassa ku asuttiin, niin mein pellot oli vuokralla. Se isäntä ko niitä viljeli tuli aina sanomaan ennen myrkytystä, et vie lapses sissään, ettei hengittele sitä. Pelto kun loppui muutaman metrin päähän pihasta. Ja kyllä sieltä välillä tuli sellaset pilvet mein puolelle, että silmät sattui.
Säännöt ja lakipykälät ovat olemassa myrkytyksissäkin, mutta kun se on yksilöstä kiinni miten niitä noudatetaan.
/* Style Definitions */ table.MsoNormalTable{mso-style-name:"Normaali taulukko";mso-tstyle-rowband-size:0;mso-tstyle-colband-size:0;mso-style-noshow:yes;mso-style-parent:"";mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;mso-para-margin:0cm;mso-para-margin-bottom:.0001pt;mso-pagination:widow-orphan;font-size:10.0pt;font-family:"Times New Roman";mso-ansi-language:#0400;mso-fareast-language:#0400;mso-bidi-language:#0400;}
Ohranalle: ihan samanlailla sekoilee kuin kuka tahansa. Mutta kyllä täytyy olla jo ihan ö-luokkaa, jos noin käy. Useimmat ruskettuneet pellot johtuvat siitä, että ruiskun lukuisiin letkuihin jää helposti vähän edellistä ainetta, ja jos peset huonosti, menee seuraavan satsin mukana kasviin, joka ei sitä siedä. Myös on aineita, joita ei voi keskenään sekoittaa ja jos niin käy, sama ongelma. Ja Tagetes, valitettavasti on tekijöitä moneen lähtöön, vaikka ei pitäisi.
Tuulettomalla säällä ruiskutus on enemmän kuin taitolaji, koska niitä tuulettomia ei juuri koskaan ole. Ja tilanne muuttuu usein todella nopeasti kuten K-E kirjoitti. Tekniikka kehittää koko ajan uudentyyppisiä laitteita, jotta saadaan myös kevyessä tuulessa aineet maan suuntaan.
Kirjoitan tästä aiheesta monisanaisesti, koska asiasta on minusta liikaa kaikenkirjavaa juttua. Järkevän käsittelyn sijasta. En kirjoita siksi, että haluaisin jonkun puutarhaansa myrkkyjä kaatavan. Mutta siksi, että jos niin tapahtuu,niin tympeintä on kuulla, miten väärin niitä käytetään, kun puutarhaa nyt pääsääntöisesti pystyy hoitamaan omin käsin.
ElluK:lle, isännän hajumuisti on varmasta noista kauan käytetyistä ''hormooneista''. Samantyyppinen on tuo mainitsemani MCPA, siitä ja sitä sisältävistä aineista lähtee juuri se voimakas haju. Uudenajan aineet, ns.pienannosaineet ovat aika huomaamattomia.Ja käyttömäärät lähentelevät olematonta, kanistereista lorauttelu on muisto vain.
Sitten kysyit tuholaisaineista; useat ovat pyretroidi-tyyppisiä ja aika loivia. Ne perustuvat suoraan kosketusvaikutukseen eli muutaman päivän sisällä kasveissa on jo uusi populaatio nakertamassa, kasvissa ei ole enää mitään, jonka syöminen aiheuttaisi ötökän hengenmenon. On myös jokusia järeämpiä aineita, jotka vaikuttavat muutaman päivän kasvissa itsessään, mutta niiden käyttö on hyvin rajattua. Varoajat kasveista riippuen parista päivästä kolmeen viikkoon. Suurin osa tuholaisaineista menee rypsi- ja erikoiskasvipelloille.
Suurin osa viljoista saa rikkakasviruiskutuksen alkukesästä orasvaiheessa eikä sitten muuta. Joinain vuosina saattaa olla ötökkäongelmaa, mutta torjuntakynnykset ovat korkeita eikä yleensä kannata taloudellisesti. Siinä ajat ovat muuttuneet; ennen käytettiin varmuuden vuoksi, nyt on oltava peruste. Mahdolliset tautiruiskutukset tehdään yleensä heinäkuun alkupuolella viljan tullessa tähkälle. Tautiaineet ovat hinta-aatelia, joten niiden käyttöä säätelee kukkaro eniten. Kannattavia vain silloin, kun kasvustot ovat todella hyviä ja olosuhteet taudeille otolliset. Tai tauti on jo alkanut tuhota viljaa.
Asiallista tekstiä on aina mukava lukea.
Näin on. Ruiskutukset tehdään aina tilanteen mukaan - mitä viljellään, miten rikat ovat kasvaneet, miltä tauti- ja tuholaistilanne näyttää. Kalliita aineita ovat.
Sain vihdoin ja viimein kasvimaa palstan, mikä on rikkaruohojen valtaama.Palstalla on vadelma,mustaherukka ja pensas mustikka. Kysyisin nyt viisaammilta neuvoa, voiko rikkaruohot hävittää jollain egologisella tavalla? En haluaisi joka vuosi kääntää ja kitkeä uudelleen vaan haluaisin tehdä kerralla ja kunnolla.
Mitä palsta tässä tarkoittaa? Monivuotisia rikkiksiä oon hävittänyt kattamalla maan pariksi vuodeksi, olkipaaleilla, vanhalla kokolattiamatolla, jne. Pressukin käy. Edellyttää aikaa ja sitä, että palsta on omassa hallussa ympärivuotisesti. Senkin jälkeen on rikkisten kanssa oltava tarkkana, jotkut siemenet säilyvät maassa vuosia ja uusia pyrkii sekä maasta että ilmasta. Mutta se onkin jo toinen juttu…
Palsta on ympärivuotisessa käytössä. Eli kaupungin palsta ja haluaisin kerrasta sen kuntoon.