Kauniita muutoksia olet tehnyt pihassasi.
Erityisesti pisti silmääni kuva pikkupojasta: miten onnellinen hymy onkaan, kun saa omasta maasta herkkuja!
Kiitos! 
Lapset ovatkin yksi suurimmista inspiraationlähteistäni. 
Haluan opettaa heille mahdollisimman paljon luonnosta ja kasveista ja oman ruoan kasvattamisesta.
Tässä pari kuvaa viime kevään siemenkylvöistä, lapset on täysillä hommassa mukana!
Olen vähän aikaisessa, mutta tässä hommassa on parempi olla aikainen, kuin mattimyöhäinen! Lunttasin viimevuotisista muistiinpanoistani, että verkotin puut lokakuun ekalla viikolla - sen jälkeen, kun naapurien puita oli jo maisteltu… Sain verkot hommatuksi ja ajattelin, että teen urakan mieluummin nyt kun on vielä hyvä sää. Takapihan neljä puuta on vielä verkottamatta, mutta ne onkin aidan sisäpuolella ja niillä ei ole niin kiire. Jotenkin kummasti tuli heti vähän turvallisempi olo! 
Kyllä on upeaa muutosta rehevään, lapsi ystävälliseen ja upeaan suuntaan. Uudella terassilla passaa ottaa kevät vastaan ja nauttia samettisista hämäristä illoista, niitähän teillä 1b vyöhykkeellä riittää vielä kun meillä jo hiihdetään
valtu; 
Juu, näinhän se vissiin vähän on. Elokuussa vietettiin aika satumaisia pimeitä iltoja terassilla ja ihasteltiin ohikiitäviä lepakoita. On tämä ihana pieni kotiparatiisi. <3
Tänään oli ohjelmassa sienimetsän lisäksi vähän sadonkorjuuhommia ja sipulien istutusta. Olen tyytyväinen kurpitsasatoon, ensikertalainen kuitenkin olen! Isoin on reippaasti yli 10kg. 
Kiva nähdä kuvia ennen/jälkeen. Paljon olet saanut siellä aikaiseksi!
Kovin on talvista puutarhassa… Mutta nyt on 1.1. ja perinteisesti ajatukset suunnataan jo kevääseen. Türin ostoslista on jo teossa. 
Onneksi talvikukat sisällä ilahduttavat. Nämä ovat ehdottomia lemppareitani, vaaleanpunainen amaryllis antaa vielä odotuttaa kukintaansa.
Pelargoniat näyttävät voivan talvisäilytyksessä hyvin. Ensimmäistä kertaa koitan näiden talvettamista. Ensimmäiset paprikat meni tänään multiin ja lauantaina tuli kylvettyä keijunmekotkin. Tästä se taas lähtee!
Tästä se jokakeväinen rumba taas lähtee. Keijunmekot itivät 6 päivässä, samoin ensimmäinen paprikoista. Nuorimmaisemmekin on saatu koukutettua tähän kasvien kasvatukseen, etenkin hyötykasvit tuntuvat olevan suosiossa. Tyttö käy tämän tästä saunassa katsomassa "papiloita" ja tuumii, että kohta kasvaa JÄTTI ja että kesällä saa syödä ja on hyvää. Ainakaan ei optimismia hommasta puutu! Kasvatuslistalla tälle keväälle on syötävistä herkuista ainakin paprikat, tomaatit, kurkut, yrtit, kurpitsat, maissit, melonit… Unohdinkohan jotain. 
Järkyttävän kylmää, mutta samalla ah niin kaunista!
Kuopuksen paprikat kuvattuna aiemmin tällä viikolla. Topakoita ovat ja ensimmäisessä on nyt nähtävissä ekat varsinaiset lehdet. Maasta se pienikin ponnistaa! 
Vain yksi tavallinen sunnuntai meillä. Taustalla purkissa pilkistää keijunmekot, jotka onkin jo terhakkaasti sirkkalehdillä. 
Oh dear. Vielä tuli lunta… Mutta sisällä on onneksi keväisempää. 
Torstaina jätimme hyvästit rakkaalle ystävälle, meidän Kertun tyttärelle. Kun takana on onnellinen ja pitkä elämä, ei kuolema ole mahdottoman surullista. Mutta kyllä se silti riipaisee aina.
Kevättä sisällä & kevättä puutarhassa! 
Olen niin iloinen, kun olen bongannut jo monta toivottua talvehtijaa. Muun muassa täältä foorumilta viimesyksynä myöhään saatu valkoinen kerrottu reunuspäivänkakkara on talvehtinut. Samoin olen bongannut selvinneitä mustia salkoruusuja sekä sormustinkukkia ja paljon, paljon muuta. Lupaavalta näyttää! Vielä jännitän miten sen ruusumantelipuun on käynyt, toivottavasti hyvin!
Vaaaauuuuu!! 
Ihan mieletön piha! Ah, tuo teidän nurmikkokin. 
Rupesin itsekin oikein miettimään, että pitäisiköhän kaivaa omasta pihastakin nuo norjanangervot ylös ja pois ja laittaa niiden tilalle jotain muuta… Mutta olkoon nyt vielä tuolla paikoillaan.
Mutta sulla on kyllä ihan mielettömän hieno puutarha hyötykasveineen kaikkineen! 
On kyllä siisti ja nätti pieni puutarha.
Ja jostain syystä mun alkoi kauheesti tehdä mieli kasvulaatikoita, pakko kai on itse alkaa nikkaroida, kun eipä niitä kukaan muukaan mulle tee.
Ja monta vuotta tässä haaveillut ja miettinyt haluavani vadelmia johonkin, taidankin rakentaa niille jonkinmoisen laatikon.
Tässä on muuten niin kova ja kivikkoinen maa, että en keksi mistään hyvää paikkaa ja tällä tontilla olevaa maata on hyvin hankala edes saada kunnolliseksi vaikka miten parantelisi.