Toissapäivänä pullotin luumuliköörin, että osaa olla hyvää! Luumumoskaa olen käyttänyt paseerattuna kakkujen mehevöittämiseen, suklaakakku tuli vähän syntisen maukasta.
Ja minä kun pullotin ekat mustikkaliköörit ni isäntä oli kovasti huolissaan että en kai minä niitä moskia kompostiin… Höh, hullunako se mua pitää?! No, ajoittain vahvastikin…
Mustikka-vattuliköörin tarkempi ohje löytyy Kotiliedestä: 2kg marjoja, 1kg sokeria ja 1l 40% kirkasta viinaa. Itse käyttäisin mahdollisimman makuneutraaleja viinoja tai konjakin ja tumman rommin tyyppisiä. Luulen, että akvaiitti tms. antaa ikävän maun.
Puolukan ja muiden eksoottisempien marjojen kanssa kannattaa tehdä ensin koesekoituksia.
kirsikat ja sokerit pääsivät likoamaan koskenkorvaan:-) on just passelisti valmista marraskuun räntäsateilla, kun kesää joutuu vaan ikävöimään.
samoin, paitsi että käytän Kossun sijasta 60%:sta vedellä lantrattua ViruValgea.
Sain litran kirsikoita ja pullo konjakkia on ollu tarpeeksi kauan (2v.) jo kaapissa. Nyt ne on sekoitettu sokerin kanssa. Katsotaan mitä niistä tulee.
Mun virityksessä on kirsikoita uitettuna brandyyn kun ei väkevämpää viinsta ollut jemmassa. Luulin, että tulee ruman väristä, mutta ainakin vielä kirsikat ovat kirsikanpunaisia.
Kiitos muistutuksesta, mai-lee. Kerrankin on kirsikoita puussa enkä ollut keksinyt niill evielä mitään tähdellisempää käyttöä. Tässähän loistava käyttötarkoitus. Minkä verran laitoit sokeria suhteessa marjoihin ja alkoholiin? Saa muutkin kertoa omat suhteensa 
1 kg marjaa, 0,5 kg sokeria, viinaa niin että peittyy. Vähempikin sokeri riittää
Kiitos, annaw. Annatteko kirsikoiden olla alkoholissa monta kuukautta. Muistan, että tehtiin joskus vastaavaa, ja kirsikoiden kivet antoi loppusatsille ikävän karvaan maun. Olisi pitänyt siilata pois aiemmin.
kirsikan luumut kivet voi olla mukana, suositus on jopa että noin 3 kiveä rikotaan ja lisätään liemeen antamaan (karvasmantelin) makua. Karvaus voi johtua muustakin, enkä tiedä kirsikoista koska en ole vielä itse kokeillut.
Kokeilemalla oppii ja ahkerasti maistelemalla tietää milloin siilaus on ajankohtainen - valitettavasti tavara saattaa loppua ennen valmistumista :). Maku tasapainottuu vielä varastoitaessakin.
Joo, tuo loppumisvaara todellakin on olemassa, jos liian ahkeraan maistelee 
No, minä kun en siitä karvaudesta välitä, niin jätän ne kivet rikkomatta, mutta annan kirsikoiden olla kivineen liemessä ainakin muutaman kuukauden. Sitten voi ruveta maistelemaan
Pari kertaa olen kirsikkalikööriä tehnyt. Kivineen päivineen antanut liota monta kuukautta. Hyvää on ollut!
Okei, uskon Pitääkin tehdä heti tänään.
Kirsikat olleet viisi vuorokautta konjakissa, kuinka usein sitä voi availla ettei mene piloille
.
Tekisi mieli maistaa
“kaikissa” ohjeissa, jotka olen nähnyt, on vähimmäisaika 3 kk, eikä pitempikään aika huonoa tee niin kuin kyssäkaali kertoo.
Nemesia, veikkaan, että mitä useammin purkin avaat, sitä nopeammin kirsikat loppuvat, joten eivät ennätä mennä piloille.
Kiitos vastauksista, minähän aloitan availun
. Tuletko Jouluruusu maistamaan?
Nemesia, ehdottomasti tulen!
minä yleensä tarjoilen niitä ekan kerran jouluna jälkiruokakahvin kanssa. Kokeiltu on luumuista, kriikunoista, viinirypäleistä, mustaherukoista (niistä teen aina), ahomansikoista ja nyt siis kirsikoistakin ekaa kertaa. Kosteista hedelmistä tulee liian lällyä, jos ei ole tarpeeksi vahva neste. sitähän saa sitten lantrattua vedellä jos ei huvita vetää ärmättiä. Itse teen valmiiksi rypistyneistä marjoista vielä pelkällä vedellä ´vierastarjoilu-sherryä´ joka ei ole niin vahvaa mutta aromia on vielä tallella. Eli kun likööri on siilattu pois, niin puhdasta kylmää lähdevettä tilalle ja taas haudutetaan kunnes ryppyiset marjat on muuttuneet pyöreiksi. Sopii myös kakkujen kostutukseen.