Kyllä sammakkokin osaa huutaa tai suorastaan rääkäistä. On koettu ja kuultu kun on vahingossa astuttu päälle…
Tossa toissapäivänä, keskellä yötä, olin kasvarissa laittelemassa kaikenkaista ja istuin lattialla sellasen vanhan sohvatyynyn päällä, jossa on jätesäkki suojana. Siirryin mut en viitsinyt siirtää sitä tyynyntekelettä ja hetken päästä kuulin ihan selvästi kun joku liikkui jossain.
Katsoin ja mitään ei näkynyt, ei sisällä, eikä ulkona. ja hetken päästä taas kuului selvää rahinaa. Aikani sitä rahinaa/ääntä kuunneltuani jähmetyin paikalleni ja aloin vain odottamaan äänen kuulumista.
Jonkin tovin kuluttua sieltä tyynyn malliin taitellusta jätesäkin suuaukosta pilkisti hämärässä pää…nialaisin hiljaa ja mietin jo tappoja, koska se pää näytti ihan käärmeen päältä siinä valossa. Mutta ei tullut kieltä ulos suusta ja lopuksi se vääntäytyi senverran lisää ulospäin, että näin jalan. Siis huh! Sammakko ja rupisellainen!
Ohjailin sen tomaattien viereen ja nostin koko tyynyn niin, ettei sinne hämähäkkiä suurempaa ihan heti kiipeä piilosille. Voi toista, ilmankos oli niin hitaan syyttävä katse, kun tämmönen ruho oli istunut polvillaan kokopainolla reppanan päällä =D!
Määhän kans huuan sammakon nähessäni niin,että raikuu koko Koskenkylä. Mittäänhän net ei mulle varmastikkaan tee mutta sitä niin säikähtää ku ne jostain pusikosta loikkaa
Voi kun mäki vaan säikähtäsin mutta pelkään niin että itkun kanssa pakenen enkä uskalla mennä lähimaillekkaan viikkoihin. Joka viime vuotiset sammakon spottauskojdat saa kylmät väreet menemään. Ja tontin yks raja kasvaa kauheeta horsmaa ku siin o oja eikä mulla siis mitään asiaa lähellekkään.
Hyi helvetti , että tämäkin sai mut taas sydärin partaalle !
Olin kastelemassa kasveja ja ajattelin oikaista kukkapenkin sivuitse niin siinähän se helkkarin liero oli aurinkoa ottamassa ! Yäk 
!
Kuvan siirsi mösjöö, …mie olin jo kaukana kiljumassa 
Kaunis
Tosi upean värinen!
Mää tiiän monta muuta juttua jokkon paremman värisiä ku tuo :))
Onko se rantakäärme, vai mikä:((
Vaskitsa tuo on ja ihan vaaraton ja hyödyllinen puutarhurin apulainen. 
Miulla oli joskus lemmikkinä, sen nimi oli Emmi. Teki seitsemän poikastakin:)Päästin sen kuitenkin seuraavana vuonna takaisin luontoon.
Minulla on muistoissa kohtaaminen vaskitsan kanssa. Olin silloin ehkä 9 vuotias ja oltiin keskisuomessa isolla maatilalla kesää viettämässä. Oltiin kävelemässä talolta rannalle ja kohta tienpenkasta suhahti tuollainen.
Refleksistä kiljaisin ja huusin paniikissa käärme, talon isäntä juoksi iso lapio kainalossa paikalle ja alkoi nauraa “sehän on vaan vaskitsa”.
No enhän minä tiennyt mistä mokomat tunnistaa, mutta sitten isäntä sitä meille esitteli ja hauska nuljakehan se sitten oli 
Me pelastetaan noita usein kissojen kynsistä. Ei kissat niitä tapa, ottavat vaan (haluttomaksi) leikkikaveriksi. Mut oon kerran mieki säikähtänyt: rakas poikani 10 vee työnsi tollasen suoraan mun viattomalle naamalle ja samalla kähähti: katoäitikäärme!
Meillä on paljon vaskitsoja. Tykkäävät kovasti asua pressulla peitetyissä hevonpeeturvekasassa ja hakekasassa lämpimässä. Kyytkin tykkää kyllä näistä paikoista. Oonkin ihmetellyt, kun hakekasasta haketta lapioidessa melkein samasta kolosta tulee kyy ja vaskitsa. Se kasa on sellainen käärmeiden kerrostalo! Mitään "rönttöä" ei sais pihalla olla, jos yrittäis elää niin, että ei houkuttele kyitä. Mutta se on ihan mahotonta niin elää, jos haluaa tosissaan puutarhaa tai muitakaan ulkopuuhia harrastaa.
Mä olen kuullut, kun sammakko huutaa päälle astuessa tai kissan hampaissa, mutta en ole koskaan kuullut sammakon huutavan sitä lähestyttäessä.
Tapauksessa pihamaalla sattuu, tulin eilen sutinoista kotiin ja ihmettelin miehen ja hänen enonsa "hyppyjä" meidän tulevan autotallin pohjalla. Välissä jokin rääkäsi/kiljaisi omituisella äänellä ja taas miehet pomppasi… selkisi, että sammakkohan siellä peloissaan huusi ja isot miehet ei siihen uskaltaneet koskea.
Kahdella laudalla yrittivät sitä ohjata pusikkoon, mutta eihän se raukka päässyt anturan yli hyppäämään. Piti mennä näyttämään miten sammakko otetaan käteen ja rauhoitetaan.
Pieni mussukka oli ihan paniikissa kauheesta hosumisesta. 
Oli se vaan söpö.
Nyt on sit taas alkanut se aika vuodesta mein pihalla, kun saa heittää surutta ainakin kahdeksi viikoksi ruohonleikkurin tallin nurkkaan 
.
Meinaan joka vuosi tuolta vastapäisestä lammesta nousee sadoittain, ellei tuhansittain minisammakoita ja ne tulevat mein pihan läpi ja kulkevat takapihan metsän suuntaan. Voi että ne on NIIN pieniä ja suloisia!!! Askeleitaankin saa varoa, kun tuntuu, et joka askeleen alle meinaa joku pieni jäädä.
Tässä 4 tyyppiä pelastettu tieltä jauhelihaloorassa.
Kyllä ne on sit todella pikkuruisia 
!
Meidän pihassa on nyt sammakoita useampia. Että olen onnellinen. Toivottavasti joskus myös kutevat lammikkoon.
Voi itku, en ehtinyt kuin kertaalleen leikkaamaan noi nurmikot, ja nyt taas tuli stoppi sillekin. Meillä on allas pihojen välialueella, ja miljoona babysammakkoa kämpimässä nurmikoille. Onneks siinä on pusikkoa välissä. Ja tapaan huudattaa konetta ensin siellä kauempana, jotta hoksaavat lähteä poispäin koneesta. Inhottavinta on ajaa ison sammakon yli…ja siilinkin saa pelätä jäävän leikkurin alle jos puskiin menee liian lähelle. Mistä sen arvaa, minkä puskan alla se ainoa siili nukkuu päiväunia?
Ruohonleikkuu meilläkin pysäyksissä myös näiden vuoksi. Aloitan myös huudallamalla ensin trimmeria, aloitan keskeltä ja toivon konnien, liskojen ja öttiäisten siirtyvän turvaan. Viikatetta en tohdi lainkaan käyttää ja lupiinit kiskon käsin pois.
Pyörätien vierellä oli tällainen pari, oli pakko pysähtyä ja palata takaisin kuvaamaan.