Ajattelin kipata vedet pois ja viedä varastoon. Annoin sitten kuitenkin olla.
Meillon isompaa ja pienempää sakua jokapuolella. Samoin sisiliskoja. Heinikko (ei siis nurmikko) pitäis ajaa. Miten ihmeessä sen teen, ettei lemmikit häiriinny.
Jeee, näin metsässä kyyn ja sisiliskon. Käärmettä en saanut kuvaan, poistui nopeaan.
Aurinko paistoi hienosti. Kiven päällä oli kyy lämmittelemässä.
Tänä kesänä minulla oli lemmikkinä melkein oma platinan hohtoinen pieni kukkapenkkilisko se asusteli penkissä porraspielessä, alkukesästä se pakeni kastelukannuani, mutta kun liikuin hyvin hiljaa niin se aika pian tottui puuhiini, kallisti vain päätään ja jäi portaalle odottamaan,seuraten paikaltaan katseellaan kun kastelin taimet, sitten se vilisti takaisin piiloonsa lymyämään saalitaan, hauska pikku veijari.
Sisiliskojen lisääntyminen onnistui tänäkesänä hyvin. Pikkuliskoja ollut paljon, miksiköhän meillä on paikoin heinä polviin yltävää :rolleyes:. En hennonut huristella kui ihan pihan, etten vain olis liiskannu kamuja.Samoin sakuja oli kivasti.
Parisen viikkoa sitten näin pienehkön kyyn ylittävän asfalttia, käännyn siihen selin ja aloin jutella takaa tulijoille. Eivät huomanneet kyytä, se jatkoi ehjänä matkaansa talvehtimis rinteeseensä, syö punkkeja kantavia myyriä ja suojaa osaltaan borrelioosilta.
Mökillä en leikannut perennaniittyä kesällä yhtään ainoaa kertaa, talloin vain tiettyjä polkuja. Sammakoille laitoin keväällä kanaverkon rantaveteen suojaamaan kutua kurjilta ja kaloilta, paapominen jatkui rupohikossa koko kesän. Sisiliskot viipeltävät kävelysillan alla, paistattelevat laudoituksella ja tottuvat meihin.
Meillä on täällä myös tosi paljon sisiliskoja. Yhden pienen kävelysillan luona asusteleva sai kesällä perheenlisäystä, muistaakseni 7 pientä sisiliskoa siellä lautojen päällä päivää paistatteli sen mamman kanssa. Eivät yhtään osanneet pelätä isoja ihmisten jalkoja. Oli sellainenkin vaihe jolloin ohjasin ihmiset kävelemään muuta reittiä 
Tällä viikolla näin siinä kävelysillalla hännättömän sisiliskon. Toivottavasti ei ole meidän syytä että on häntänsä joutunut tiputtamaan 
Olisipa meilläkin tuollaisia pikkukavereita. Käärmeen olen nähnyt toissakesänä, ensimmäinen vuosiin. Lapsenlapsetkin olisivat halunneet nähdä se. Sammakoita olen nänyt kaksi, vaikka lähellä on kostea notko, jossa seisoo monesti vettä montuissa. Sisiliskon näin uimassa vesiämpärissä räystään alla, sain katsoa sitä kädessä. Oli se kaunis. Vesi varmaan kangisti sitä, kun pysyi kädessä.
Näin äsken takapihalla pienehkön kyykäärmeen.
Haluaisin sen pysyvän poissa, mutta en halua ilkeillä.
Se meni puunjuurella olevaan pieneen koloon minua piiloon.
Odottelen nyt rauhassa, että josko se tulisi sieltä pois ja tukin kolon isolla kivellä sitten, että ei jäisi sentään siihen majailemaan.
Koirat kuitenkin tunkee nenänsä joka koloon.
Lyhyt lomapätkä näytti kauniin liskon. Kymmeniin vuosiin en ole vaskitsaa nähnyt, mutta onneksi sattui kohdalle.
Rantakäärme uimassa.
Näimme useita käärmeitä yhtä aikaa uimasilla, yksi toi rantaan pyydystämänsä kalanpoikasenkin.
joutsen suuttui ja sähisi käärmeelle.
Saku oli kivien välissä, kun siirsin mangnolian pois.
Hän oli vähän myrtsinä. Antoi silti silitellä.
Pihalla oli pari tuntia sitten pikkuinen rantakäärme. Otin sormenpaksuisen ja alle puolimetrisen luikeron kiinni, kannoin kauemmaksi ja toivoin, etteivät kissat löydä sitä.
Meillä oli yksinäinen Saku kottikärryjen alla varjossa, viime kesänä oli kasvihuoneessa, ei ole satanut aikoihin En tiedä mitä hänen hyväkseen tulisi tehdä, vesiallasta ei ole lähistöllä enää kellään. Pitäisikö viedä lähimpään avo-ojaan kavereiden luo?
Konna kuin konna. Tää toinen harrastaa uimahyppyjä veteen, kiipeää ja hyppäys veteen ehkä 10 kertaa peräkkäin.
Valtsu, ihanat konnat!
Ja upeat on puitteet, oma ”Spa” 
Miten vanhat ovat konnasi?
Tuholaistorjuntaa, 2-3 viikkoiset sisarukset töissä. Lapsityövoimaa, myönnän.
Viikolla mustikkametsään mennessä ajouran raiteella oli pieni vaskitsa. Hyvä, kun katsoin alas, niin pikkuinen ei jäänyt jalan alle.
Tänään oli vähällä, etten tallannut kyyn päälle pihalla. Vasta näin myöhään näin kesän ensimmäisen kyyn, rantakäärmeitäkin pihalla on ollut vain yksi.
Kasvihuoneen kynnyksen vierestä sisäpuolelta löytyi käärmeen nahka. Vähän ajan päästä alkoi kuulua ääntä, jonkinlaisia sähähdyksiä. Rupesin etsimään ja näin lasin ja tomaattiastioiden välissä rantakäärmeen, joka yritti ulos lasin läpi. Otin kiinni ja kannoin ulos, mutta se ei arvostanut apuani. Paita sai osumaa, kun se ilmaisi haisevan vastalauseensa. Kaunis ja aika iso otus.
Silloin tällöin kasvihuoneeseen eksyy eläimiä. Ne yrittävät ulos lasin läpi, eivätkä vahingossakaan osu avoimen oven tai tuuletusluukun kohdalle. Siivekkäät pääsevät myös suljettuun kasvihuoneeseen, kun yksi ruutu on valunut alas, rako on ainakin kymmensenttinen.
Toinenkin rantakäärme oli käynyt kasvihuoneessa luomassa nahkansa, oli jo poistunut paikalta. Nahka oli ehjä, 1,15 m. pitkä.