Särkyneensydämen sydänei säry niin herkästi, jos istutuspaikka on varjoisemmassa ja viileämmässä. Kate pitää maan viileämpänä ja hitaampi kasvu vasta keväthallojen jälkeen on eduksi.
Ovatkohan ne etelän särkyneetsydämet arempia kuin täällä meillä, kun mulla ei ole koskaan halla vienyt. Tosin näihin aikoihinhan ne vasta alkavat päätään puskea ylös mullasta.
Mulla on kyllä ollut ihan särkymätön sydän. Välillä se on ollut jo liian iso peiteltäväksi, kun on ollut hallaa, ja hyvin on kukkinut eikä ole palelluttanut ollenkaan versojaan.
Se riippuu varmasti paikan lämpimyydestä. Lämpimässä paikassa nousee liian aikaisin ylös ja paleltuu jos ei suojaa.
Sailasi, varmasti paikka pihassa myös vaikuttaa (kuten Kurpitsa mm. kirjoitti). Samoin se että täällä ne usein lähtevät kasvuun heti ekoista lämpimistä ja sitten tuleekin vielä kunnon hallat.Viimevuotisen paleltumisen selitin omalla kohdallani sillä, että taimi ei tosiaan ollut kotimainen-vaikka periaatteessa ostan aina kotimaisia taimia. Sitä en vain voinut jättää ostamatta, se oli jos sii nupuillaan eli edellä täällä olevaa aikaa…jolloin hallasta suuttui kunnolla. Nyt se pukkaa maasta omassa tahdissaan ja on selvinnyt.
Ah, täällä kasvaa sitten alba “tirriäinen”, koska kasvi ei ole tuupannut edes kunnolla nenänpäätään maanpinnalle. Toivottavasti kesän edetessä kasvukin etenee… nyt on vähän uskonpuutos päällä.
HUOM, ylläpito: pitäisikö lattarinimi otsikossa korjata Lamprocapnokseksi?
Eilen etsin ja etsin, missä se miun särkynyt sydän on. Ei löytynyt, sydän vain särkyi Ei siinä penkissä ole menestynyt pikkusydänkään, sekin aina häviää. Luulisin, että on liian kostea paikka. Pitää alkaa nyt metsästämään uutta alkua ja laittaa suosiolla eri paikkaan…
Leija, onko mahdollista että jokin otus on herkutellut sydämesi ?
Itselläni kasvaa pikkusydäntä (wanha piha) sekä paahteisessa että varjoisassa penkissä. Molemmissa maa on savea sanan varsinaisessa merkityksessä. Toivottavasti saat uudet taimet jostain ja ne säilyvät…
Minä kaivoin viime keväänä särkyneen sydämmen pois oven pielestä.Siinä se oli kasvanut keskellä nurmikkoa. Kuopan täytin sitten mullalla ja heitin nurmikon siemeniä päälle… Koko kesä ajettiin ruohonleikkurilla yli siitä paikasta. Nyt huvittuneena seuraan, kun särkynyt sydän on noussut takaisin vanhalle kasvupaikalleen ja ensimmäinen kukkavarsi on jo täynnä sydämmiä! Taitaa olla taas uusi siirto operaatio edessä…
Tietty se elukan mahdollisuus on olemassa, mutta ennemmin mie kallistun vielä siihen, että paikka oli huono. No, pikkusydäntä on luvassa ainakin ja särkynyttä vaikka ostan, jos en mistään saa. Ja tein sitten tänään ihan uuden perennapenkin ryytimaale.
Naapurin vanha frouva vierailli meidän pihassa ja totesi: sinun pitä leikka ales tuo "merimiehensydän":) taas tuli yksi lisä nimi Särkyneellesydämelle. ootteko kuulleet moista nimeä?
kuutamo, mä olen kuullut tuon nimen (täällä Turussa siis) ja mitäs ne luutnantin, ja mikä se toinen oli- sydämet ovat?
et semmosikii viäl? punaisii kukei vai? en mää vaan tiärä?
En ole koskaan kuullut särkyneestä sydämestä käytettävän tätä nimeä.
Tällaisen linkin löysin googlaamalla merimiehensydäntä, otin pätkän blogitekstistä, koska muuten siinä oli niin paljon ylimääräistä. Toivottavasti se alleviivattu linkki aukeaa:
Valkoisilta hilkkamaisilta kukinnoiltaan oravanmaissi on hiukan saman näköinen, kuin Dutchman Breeches, Suomessa Merimiehensydämen nimellä tunnettu kasvi, joita myös löysimme metsästä sieltä täältä.
Tässä siis kuvaa kasvista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dutchman%27s_breeches
höh se kuva ei aukea tästä linkistä mutta jos kopioi tämän ja yrittää sitten kuvaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Dutchman%27s_breeches
Miksi muuten se pitäisi “leikka ales”? Paitsi että penkistä tulisi siistimmän näköinen. Ei kai se kuitenkaan uudestaan kuki?
(Minä tuppaan olemaan usein liiankin varovainen nuutuvien varsien leikkuun kanssa.)
Merimiehensydämestä en ole kuullut, mutta se tuo kieltämättä mieleen merimiehen tatuoinnin, jossa on tikari sydämessä.
Tässä kuvaa oravanmaissista:
http://www.illinoiswildflowers.info/woodland/plants/dutchman.htm
Kiitos ,kesäheinä linkistä! (kaunis on! pitäis kait miehelle tuo hankkia,kun aina siellä merellä myllää) Katselenpa ensiviikolla Tartossa kaikki paikat,sillä silmällä.
Zibuli,sitä en minäkään käsitä,enkä ole tehnyt enkä tee nytkään:)
Nonni, saaristoruotsia siis tääl Turus ;-D
merimiehen sydän on dicentra cucullaris eiku cucullaria