Tosiaan tänään oli lakit max. pikkurillin levyisiä. Runsas viikko sitten ei näkynyt vielä yhtään.
Moi raipel, pitkästä aikaa ![]()
4 kivikovaa nuorta herkkutattia yht 800g, nämä kaksi pienintä yhtä 300g. Tiistaisin aina syödään tattipastaa.
Värjäyssieniä on nyt enemmän kuin koskaan. Verihelttaseitikkejä löytyi kaksi paperikassillista. Laitoin toisen sienikuivuriin. Keltahelttaseitikkejä vajaa kilon sokeripussillnen.
Viherkaulussieni on suloinen.
Kuin satukirjasta suoraan.
Nyt on vaan 1 kpl välillä on ollut isompikin kasa.
Pahaa tekee tuo sienisaaliin runsauden hehkutus ![]()
Tässä kuitenkin viimeiset sukkalangat ja todelliset testiversiot.
Kaikki värjätty tungettuna lasiseen kannelliseen uunivuokaan. Puretettu lanka vuokaan ja kuumaa lientä perään niin paljon kui sopi ja nurin käännetty kansi ollut painona. Hellan nurkalla huomiseen- periaatteella.
Oikealta alkaen.
verihelttaseitikin jalkojen jälkiliemi + kokonaisia kokenilliineja tungettuna langan sisään.
Samoin kuin edellinen, mutta lakkien jäkiväri. Kuvassa just kuivumaan laitettu.
Kaks vasemmanpuoleista. Langan sekaan tungettu samojen sienien jalkoja toiseen päähän ja lakit toiseen ja kuuma vesi perään.
Mun kaveri laittoi mulle eilen whatsappiin metsästä kuvan jossa kaks täyttä ämpärillistä suppiksia. Ihan kuin ei olis ollu muita hommia keittiössä niin yllytyshulluna nappasin ajatuksesta kiinni ja kohta olin jo matkalla autolla kohti suppispaikkaani. Pieniä alkuja pääosin oli enimmäkseen mutta koska jo viikko oli edellisestä keräyksestä mennyt niin sain taas ämpärillisen kerättyä. Pienimmät jätin taas kasvamaan.
En ite nyt tartte suppiksia lisää tänä vuonna kun on viimevuotisiakin kuivattuna vielä vaikka kuinka. Ystävälle nää tänään kuivasin, ja se loppu mikä ei kuivureihin nyt mahtunut pääsi toisen ystäväpariskunnan keittiöön soosiaineksiksi. Vein tänään.
Täälläkin näkyy joka paikassa suppilovahveroita.
En ole niitä kerännyt, lähimmät on ihan omassa pihassa.
Muutamia hyvä kuntoisia kantarellejakin vielä näkyi.
Tänään olin taas vähän sienimetsällä, ennen iltavuoroa oli pakko käväistä, sai haukut samalla aamulenkin.
Nyt ootan kovin, että olis jo viikonloppu, niin pääsisin värjäyshommiin. ![]()
Ja taas tänäänkin sienimetsällä aamulla ennen iltavuoroa.
Saaliina vajaa ämpärillinen verihelttaseitikeitä , nämä oli niin kuivassa paikassa, että oli jo hyvin kuivakoita valmiiksi.
Löysin myös ison männynsuomuorakkaan ja huopaorakasta.
Ja haukut löysi paljon mustikoita ja puolukoita. Mumps mumps , suu paukkuu.
Männynsuomuorakkaalla jos haaveilet värjätä ph arvoilla kikkaillen, tiedosi ettei ammoniakkia enää saa. Kävin apteekissa ja mulle sanottiin, että on räjähdysaine, eikä saa ilman viranomaisen ostolupaa. “Se on katoavaa kansanperinnettä” sanoi sienivärjäyksestä.
En ole säätänyt ph aiemminkaan ammoniakilla vaan ruokasoodalla tai Nabilla eli natriumbikarbonaatilla(sain töistä).
Viimeksi säädin ruokasoodalla ja hyvän värin sain aikaiseksi.
Silloin värjäsin 400 grammaa ja sieniä oli yli 3 ämpärillistä, nyt laitan vaan 100g lankaa.
Alentanut olen sitruunahapolla, jos on ollut tarve matalampaan ph arvoon.
Olin ystävän kanssa sienimetsällä. Pääosin kerättiin hänelle villalangan värjäykseen veriseitikkiä ( tai joku vastaavan niminen, tumman veripunaiset heltat, vaalea ruskea hattu).
Löytyi syöntiinkin kanttarelleja, suppiksia ja myös pari pientä napakkaa limanuljaskaa
Kehnäsieni oli mulle uusi tuttavuus, niitä oli siellä paljon. Maistuvat pikkuisille metsäneläjille näköjään, murustelleet ympäriinsä
Tuo kehnäsieni on aivan ihanan makuinen ![]()


















