No ei se purjo mansikoihinkaan sovi, jauheliha on sitten eri juttu. Mulla oli joku vuosi iso satsi purjoa minigripeissä folioon käärittyinä ja koko pakastin haisi purjolle. Sen jälkeen olen ollut myös kuivauslinjalla. En kyllä itse ole purjoja kasvatellut, mutta tänä vuonna olisi aikomus. Purjo on niin hyvää. Ja sopii elimistölleni paremmin.
mä oon laittanu muovipusseihin urjon ja pakkaseen, ei oo haissu koskaan.
jaa, ketjun alussa olikin hyvät kirjoitukset latvomisesta… siis ei muuta ku sakset käsiin…
K-E, mun on ihan pakko kysyä. Miksi se folioon oli käärittynä?
(Pakastan purjon pakasterasiassa, ei haise pakastin.)
…samoin ja kaikelle pakastettavalle sipulille on varsin hyvä neuvo, että antaa “tuulettua” jonkin aikaa ennen kuin sulkee kannen. ei haisua sitten enää pakastimessa.
Foliossa oli just sen hajun takia. Joskus laitoin pelkkiin pusseihin ja viikon päästä kaivoin kaikki pois pakastimesta, käärin pussit folioon ja laitoin muovipurkkeihin. Ehkä tämä on sellainen määrään liittyvä kysymys. Esim. sata litraa mansikkaa pakastimessa antaa myös aikamoisen hajun kaikkiin leivonnaisiin. No, oletteko sitten raakana vai ryöpättynä laittaneet sitä purjoa pakastimeen?
Raakana.
Raakana minäkin purjosilpun pussiin pistän.
Tilli on oikeastaan ainoa jonka olen huomannut haisevan. Sekään ei mielestäni ole tarttunut esim mansikoihin, lähinnä vain haistaa kun avaa pakastimen oven. Tillikin minulla on raakana silppuna minigripeissä.
Me muut saadaan viissiin olla K-E:lle kateellisia paremmasta haju- ja makuaistista. Kun kyllähän tuota makujen siirtymistä helposti tapahtuu.
Älkää nyt vielä kadehtiko, kun minä kadehdin täällä teitä, joilla ei pakastin haise. Minä noudatin vanhempien sukulaisten neuvoa ja ryöppäsin purjot ja eristin paketit kunnolla, ehkäpä laitankin seuraavat purjot raakana, jos se olisikin parempi konsti.
Minunkin mielestäni tuo on vain hajuastista kiinni. Minä en haista kovin helpolla jos jonkun ruoan haju tarttuu toiseen ruokaan. Meidän äiti on taas kovinkin tarkka hajujen suhteen.
Ekat purjot on tosiaan pinnalla, mutta tuota vanhaa ketjua lukiessani aloin ihmetellä että mitenkä niitä juuria uskaltaa typistää. Eikös se kuole koko kasvi???
Ne juuret on kamalan pitkiä ja jotenkin niin se menee, että parempi typistää juuria, kuin mytätä rullalle istutuskuoppaan.
backaksen lopetus aiheutti sen, että ens kerran moneen vuoteen kylvin purjoa. se on nyt sitten ainoa 15.3. kylvetyistä, joka ei ole pinnalla:-(
- ja purjon kyllä voi (pitämisestä en ole yhtä varma) latvoa: 10 - 15 senttisistä hujopeista puolet pois. istutusvaiheessa sitten juuriakin “latvotaan” jos tarvis ja tuosta inkin kertomasta syystä. muillekin pitkäjuurisille ihan sama temppu. leikelläänhän sitä surutta juuria milloin miltäkin huonekasvilta silloinkin, kun halutaan istuttaa uuteen ravinteikkaaseen multaan mutta isompaan ruukkuun ei enää pysty vaihtamaan.
Purjosipuli on kans yksi riiviö…kuriton…kuriton , joka ei onnistu pelkällä hyvällä tahdolla. Ellei muuta niin sitten kissa tekee tarpeensa kylvöihin ja kaapii tulokset kylvölaatikosta.
Luulen että purjon taimia ei oikein saa vahvoiksi liian korkeissa sisälämpötiloissa, vaan pitäisi olla hiukan viileämpää (plus 20) ja enemmän valoa.
Haasteita riittää mutta ei se mitään. Jonain päivänä ja jonain vuonna esittelen ryhdikkäitä pitkiä paksuja purjoja kasvimaallani.
Aivan sama haave kuin LawrenceLimburgerillakin (tervetuloa vain kirjoittelemaan) Minun purjot jäävät lyijykynän paksuisiksi, ei niitä voi rinta rottingilla esitellä. Mietin että jos taimikasvatuksen tekis viileessä ja jatkokasvatuksen kasvihuoneessa… notta olisko parempi menestys?
Vai ei Titamiinilla onnistu. No sitten kyllä pitää uskoa että purjo on juoppo jolle hiekkamaa ei kelpaa.
Meinaan meikäläisen savikossa kasvaa vuosittain sangen mallikelpoisia purjoja, korjuuvaiheessa sellaisia 3-4cm halkaisijaltaan.
Suomessa ei pääse Keski-Eurooppalaisiin mittoihin koska purjo tarvitsee pitkän kasvuajan. Mutta kyllä niistä honteloista esikasvatetuista aluistakin runsaalla lannoituksella ja näköjään sopivalla kosteudella saa oikeinkin nättiä tulosta.
Jatketaas vielä että mä istutan purjot vakoon joka kesän mittaa itsekseen täyttyy. Eli juuristo jää aika syvälle.
Purjo ( Allium porrum!)
Muistiinpanoistani ( vuosien takaa, vielä kun ymmärtäisi mitä olen halunnut sanoa)
Erään kirjan teoriaa "Purjon taimista vaikeaa saada voimakkaita ellei ole kasvulavaa tai kasvihuonetta. Taimien kasvu n2kk, päivälämpötila 20c ja yö 15c ( jää epäselvksi onko tuo yölämpötila optimaalinen vai minimi, luultavasti optimi yölämpötila), viileämmässä kasvu hidastuu. Istutus kesäkuun alkuun mennessä.Istutus entistä kasvatussyvyyttä syvempään, harjanteisiin.
Toinen kirja: Keväällä tuhkaa tai kalkkia 50-100g neliölle. Kastellaan runsaasti, viihtyy kosteammassa kuin muut sipulit.
ja: Lämmin aurinkoinen, multava syvä. Ahmatti typen ja kaliumin suhteen. Pari lantavesikastelua (?) jos maa lannoitettu karjanlannalla, tai ruohokate 3*5cm.
Kylvö: helmi-maaliskuun vaihteessa, melko viileässä( tarkoittaa varmaan taimivaihetta). Ulos yöhallojen mentyä ( eli jos kesökuuna alussa niin täällä tarvittaisiin sitten jotain hallapeitteitä) Istutuksen yhteydessä latvaa ja juuria typistetään ( ilmeisesti taimivaiheessa ainakin latvoja voi typistää myös ensimmäisen kerran). Istutus 10-15cm syviin vakoihin. Itse tein viimeksi niin ja ilmeisesti savimaasta johtuen “purjoni” palelivat montussa heinäkuuhun asti, virkosivat syyskuussa ja viettävät “lepokautta” niillä sijoillaan edelleen. Muistiinpanoista lisäksi "mullataan kasvun mukana ja puhtaana rikkaruohoista.
Kasvihuonetta voisi tosiaan kokeilla jos sellainen olisi. Itse sitten kun vakavammin paneudun niin saatan tehdä johonkin viileämpään paikkaan purjoille kodin ja lisävaloa esim. loisteputki.
Käsittääkseni joskus ammoisina aikoina purjon taimia on kasvatettu ulkona lavoissa ja peitelty lavat yöksi.
taidampa kokeilla sitten osaa purjoa kasvattaa kasvarissa , jos joku vaan mulle tekis sellasen laatikon mikä on tarpeeksi syvä…
Mä en kyllä purjoa kasvihuoneeseen laittaisi, se viihtyy avomaalla erinomaisesti ja kasvukausihan jatkuu lumiin saakka. Toki jos kasvihuoneessa on tilaa niin mikä ettei, yleensä kai vaan harrastajilla tuppaa loppuumaan tila niiltä lämpöä vaativilta kasveiltakin.
Suhville lohdutuksena kumminkin että kun viime keväänä jäi purjontaimia, laitoin ne ihan tavalliseen parvekelaatikkoon, multana palanut turvekuivikkeinen hevonpee. Ja sain parin senti paksuisia syötäviä. Valkoinen osuus ei tietti kovin korkea ole mutta valkaiseminen hoituu ehkä kuitenkin siistimmin esim vessapaperirullan hylsyllä.