aika myöhäiseen jätit noston, jos vasta nyt syyskuun toisella viikolla teit sen. - elokuun alun hellejakso taisi aiheuttaa sen, että valmistuivat etuajassa. itsekin aikaistin nostoa ja silti löytyi valmiiksi avautuneita sipuleita useampia. sainpahan siemenkynnet ja kurkkupurkkeihin maustetta niistä.
ei kuori mätäne, mutta halkeaa ja kuivuu pois, kun on tarpeeksi kauan suojannut sisältöä. - joka syksy on arvauskauppaa, milloin otollinen aika on: koenostolla minä ajan yritän selvittää, ja varren väristä pystyy asian myös joltisellakin tarkkuudella päättelemään.
jos viime vuonna istutit joulukuussa, lieni liian myöhäinen. jos nyt jo olet istuttanut, taitaa olla aika aikainen ajankohta. paitsi, että kun maamme on pitkulainen niin "ylempänä" (II - III rajalla sanot olevasi) maa saattaakin olla jo tarpeeksi jäähtynyt.
Myönnän, totta joka sana!
Viime syksynä sairastin pitkään ja olin sen jälkeen niin väsynyt ja saamaton, että siksi jopa talvivalkkarit jäivät joulukuulle.
Tänä syksynä mies nosti muutaman joku 3 viikkoa sitten ja olivat ihan ok, mutta tosi pieniä.
Olen jälleen sairaslomalla, enkä ole saanut mitään aikaiseksi, kun olen niin armottoman uupunut vain koko ajan. Jäi siksi noiden loppujen nosto näin tyhmän myöhäiseksi.
Kun lannoitetta kynsien ja itupalleroiden mukaan laitettavaksi oli tosi vähän, niin onko mitään keinoa lisätä jälkikäteen pinnalta käsin valkkarien hyödyksi...vai vasta ensi kevään kastelun kanssa?
Muuten TOSI KIVA nähdä sinua täällä Mai-Lee!!
:-)
parempi kun et nyt enää häiritse niiden rauhaa, mutta annat reilun lannoitelisäyksen heti keväällä, kun purjeet ehtivät pintaan. ruohosilppua ja nokkosuutetta minä omilleni kesän mittaan annan. ihan yhtä hyvä on antaa lisä kaupan tuotteilla.
ja ensi syksynä laitat lannoitteet ja kalkin istutusvaon pohjalle, joohan. oikein vahvan maanhan ne komioiksi kasvaakseen tarvitsevat. hevonhyvää aion sekoittaa istutusvakoon ihan reilusti. (otan huomenna kauppaan mukaani tämän hetkisen suurimman ja punnitsen siellä, kun ei ole huushollivaakaa kotona. kaikkein isoimmat kaksi annoin jo isoillesiskoille...)
Mäkin nostin vasta lauantaina valkkarit enkä huomannut niissä mitään poikkeavaa. Päinvastoin heinäkuulla kun nostin muutaman ruokaan lisätäkseni, niin olivat vain vetistä mössöä, ei kunnon kynsiä vielä ollenkaan.
Lannoitetta pitää minunkin lisätä ensi vuodeksi. Parempaan suuntaan ollaan kyllä menossa, en ole tässä paikassa koskaan ennen saanut näin suurikyntisiä valkkareita. Tosin viime syksynä laitoin ekan kerran suurimmat kynnet sadosta istukkaiksi (enkä pienimpiä, niinkuin siihen asti), millä saattoi kanssa olla vaikutusta asiaan. Lisäksi rivivälin "katoin" sanomalehdellä -sekin on saattanut parantaa kynsien kokoa.
Punnitsetteko niitä valkkareita se varranpätkä mukana vai miten? Jätin omiini noin 20-30 cm vartta kun haaveilen valkkariletistä keittiön somisteena.
Minä en yhtään muista laitoinko viime vuonna tuhkaa sen hevonpeen kanssa, mutta oletan laittaneeni koska sen lisäys käy niin automaattisesti.
Olen minä niin tohkeissani noista elämäni ensimmäisistä itsekasvatetuista että käyn niitä silittelemässä ja esittelen kaikille joita meillä käy. Varmasti ovat otettuja 
sentin tynkä niissä enää on jäljellä:-) varret jätin kompostin kuohkeuttajiksi ennen kuin sadon reppuun pakkasin. - kerro sitten, kenen näppivoimilla talvivalkosipulin naatit letitetään.
muistit varmasti tuhkan, kun minäkin muistan joka vuosi.
Niinpä, melkoista tönkköä se varsi kyllä on - kuin reipasta betonirautaa. Voin pyytää apuun joko isäntää tai siskonmiehiä, molemmat kunovat verhoilijoita ja en tiedä muuta ammattikuntaa jolla moiset peukkuvoimat syntyvät. Voisimme laittaa pystyyn valkosipulinletityskökän, kun niitä sentäs yli kymmenen on. Mitenkähän niitä nämä sukulaiskansamme letittelevät?
(jotain teen väärin kun tuo rivijako kummittelee. en vain - tähän aikaan illasta - hoksaa mitä)
Mai-lee, saamani valkosipulivauvat vielä odottelevat istuttamista, mutta mitäs luulet - milloin ne voisi laittaa maahan täällä II-vyöhykkeellä ? Ajattelin ihan kysäistä, voisitko mahdollisesti täällä palstalla kertoa milloin omasi laitat, seurailisin sitten mallia kun tosiaan vasta ensimmäistä kertaa niitä maahan laittelen. Paikan jo niille tänään sain tehtyä, hain taas uuden peräkärryllisen hoopeekompostiakin ihan sen takia että saan sinne penkkiin kunnon tavaraa mukaan. Ja tuhka odottaa ämpärissä. Ajankohta siis on vielä hakusessa.
kerronhan minä. kakkosella minäkin niitä kasvattelen. hallanaralla jokivarsipellolla vielä kaiken lisäksi.
tarkistin syystyökalenteristani ja hyvin on lokakuun puoleen väliin aika osunut näinä viime vuosina, kun on itse saanut päivän valita, eikä leipätyö ole enää rajoittanut peltotöiden tekoa.
Täällä kans saman asian tiimoilta kyselevä ens´ kertalainen kyselee neuvoja?
Jännä kuinka ihan poskia punottaa into päästä laittamaan ne valkkarit maahan, että pääsee jossain vaiheessa lähes vuoden kuluttua nostamaan satoa ja näkemään että onnistuiko yritys vai menikö harakoille...Ja kuinka sitä lähes lapsellisen innokkaasti odottaa kuulevansa muiden kokemuksia samasta asiasta...Onneksi on tämä pentti josta löytyy sukulaissieluja, omassa tuttavapiirissä ei kovin uskalla hehkuttaa ettei ihan vinoon aleta katsella
Vaikka toisaalta enpä hirveästi muiden mietteistä piittaa, elän elämääni oman mieleni mukaan, niin hyvin kuin osaan - välillä vaan tarvitsee pyytää jo oppineilta opastusta että itse oppisi.
Viikko sitten nostin sadon täällä vitosella. Yksi vain oli "kynnet vähän levällään" - se tuli syötyä heti keulilta silkasta nautinnosta! Yhdessä sipulissa oli sipulikärpäsen toukkia muutama. Ei ole ennen vaivannut valkkareita. Eikä juurikaan tavallisiakaan sipuleita, sillä neuroottisesti vaihdan sipulit aina eri maahan kasvamaan. Jostain syystä tänä vuonna ei tullut niin järkyn suuria sipuleita kuin viime vuonna. Isojahan nuo ovat kyllä vieläkin, niin ettei tässä vielä hävetä.
Nyt sitten allekirjoitan Ritterinan kokeen kurjenkaulojen katkaisusta. Joka toisesta sipulista katkaisin kaulat pois. Ja joka toinen sipuli oli tosiaankin suurempi kuin joka toinen. Eli kannattaa katkoa kaulat pois paitsi niistä joista ottaa itusilmuja.
Ajattelin istuttaa tänä vuonna samaan maahan takaisin valkkarit. Lisään vain hevosen lataa yhden kottikärryllisen/2 m2 sekä tietenkin tuhkaa. Lokakuun loppupuoliskolla laitan kynnet maahan, katan ja jään odottamaan kevättä.
Kesällä katan tuoreella ruohosilpulla ja kastelen nokkosvedellä. Ja joka syksy korjaan muhkean sadon :) Ja lisään jatkuvasti valkkarin viljelyn pinta-alaa - niin paljon kuin saan tuotettua lisäysmateriaalia. Itusilmuilla näyttää kestävän kolme satokautta isoihin sipuleihin. Ekaksi tulee pieni yksikyntinen, toisena vuonna ISO yksikyntinen tai sitten pieniin kynsiin jakautunut, kolmantena vasta tulee oikean kokoinen valkkari. Neljäntenä kasvukautena saavutetaan se jättikoko.
Pitää vain keksiä parempi konsti niille itusilmuille. Riviväleihin kylvettynä ne mokomat tahtovat kadota näkyvistä ennen isojen sadonkorjuuta. Sinne ne sitten katoavat maan muokkauksen yhteydessä. Hmmm.. kärhöjen juurella olis joutilasta hyvin lannoitettua ja kasteltua maata...
Titamiini, muistelen että Mai-lee on vanhalla puolella antanut vinkkiä kuinka hän on ratkaissut tämän "kadonneiden valkkareiden tapauksen". Jos et vielä ole siellä vieraillut lukemassa, piipahda - kyllä sitä voi aikansa huonomminkin käyttää
juu, aikansa kun itsekin niitä etsi niin oppi: kahden kepin väliin tiukasti tasa välein xx kpl. syksyllä elokuussa sitten siitä tyhjästä maasta kaivaa ne kaikki esiin. enää eivät pääse hukkuun. niiden ekavuotisten varret todella häviävät ihan niin kuin minkä tahansa sipulikukan vrt esim krookus tai scilla.
tuota, että itusilmuja pystyisi kasvattamaan useamman vuoden yksikyntisinä, minä en osaa. sinivuokon ja jussan kerrottua siitä mahdollisuudesta, oikein varta vasten yritin mutta ei tullut muuta kuin pieniä kynnellisiä sipuleita. samoin käy niille, jotka itusilmuista itsekseen putoilevat pitkin pihaa: ensin yksikyntinen ja sitten jakautunut. luumupuun alta semmoisen tänäkin kesänä salaattiini silppusin. - muuta en pysty eroksi näkemään kuin kasvupaikan sijainnin: te kaikki kolme kasvatatte talvivalkosipulia huomattavasti ylempänä kuin minä. kasvukausi on pakostakin teillä lyhyempi. ja vaikuttaisiko myös valon määrä?
Niinkös se olikin ja minä luulin hukanneeni muistini
Mielestäni siihen reunaan laitoin itusilmuja ja muistan, että siinä oli varsiakin alkukesällä ja sadonkorjuun aikaan ei ollutkaan mitään - silloin luulin muistavani väärin, mutta taidankin sitten muokatessa katsoa tarkemmin ja syvemmältä...
Vai että ne hukkaan yrittävät? Laitanpas nyt sitten tarkaan tänne muistiin että itusilmuni ovat siinä kahden ovenpokapenkin välisessä neliön tilassa joka on reunustettu lecaharkoilla. Ja niitä oli muutama sata - pistinköhän liikaa niin pieneen tilaan...
Noista kurjenkauloista - en katkaissut yhtäkään ja mielestäni valkosipulit ovat mahtavan kokoisia.
OIkein piti kolme hakea tupaan ja punnittiin ne isännän kanssa (niissä on se varrenpätkä sitten mukana ja nostettu edellispäivänä) ja painoivat 140 g, 155 g ja 170 g. Onko ne isoja?
Pirkko-Martta, täällä meidän nurkilla laitoin valkkarit maahan viime vuonna niin että ekan satsin laitoin lokakuun lopulla ja loput marraskuun puolivälissä. Olihan niin pitkä ja lämmin syksy. Yhtenä vuotena olin hieman myöhässä, laitoin kynnet maahan ensilumen läpi, taisi olla lokakuun loppua ja hyvä sato tuli niinkin. Mutta mitään kiirettä ei ole vielä, ainakin kuukauden voi vielä odotella. Ja siplut tulee sulle lauantaina
... täällä yksi hassu kyselee.. onko erikseen jotain ns. siemensipuleita noihin valkosipuleihin? Vai voiko siis ihan kaupasta ostaa esim. kotimaisia luomu-sipuleita?
Mitenkäs menettelen, kun lähden sinne matkalle 14.10, istutanko sitä ennen, vai sitten kun palaan 15.11.
Riippuu kyllä ilmoista, mutta luulisin että ennen matkaa voisi olla hyvä istuttaa. Orimattilan ennustaja on ennustanut ensilumea eteläänkin jo lokakuun puolessa välissä, saattaa olla sitten loman jälkeen jo myöhäistä. Mutta vaikea sanoa vielä, seuraamme tilannetta!