Ruukutin 23.11. kolmeen ruukkuun tammenterhon ja vein viileään autotalliin talvehtimaan. Kaikki lähtivät kasvamaan hiukan eri tahtiin, nyt ne on siirretty sisälle että saavat ikkunalaudalla valoa. Voisin vannoa että laitoin yhden terhon per ruukku multiin, kuitenkin viimeisimpänä kasvuun lähteneestä työntyy jo 4 vartta, 2 viimeisintä juuri puskeneet vierekkäin mullasta ylös (kuvassa näkyvät ikäänkuin yhtenä) 
Onko tuo terhon työntämä varsimäärä kuinka normaalia?
Itse ruukuttamistani muutamasta terhosta tänä talvena yksi halus pukata varsia useampia. Niitä oli yhteensä kolme. Napsin kaksi pois eikä sen sen enempää ole yrittänyt sitten.
App, onko se niiden varsien pois napsiminen tarpeen? Kaikki ( 3 niitä mulle tuli sitten kaikkiaan siihen yhteen pottiin) kasvavat yhtä suurella elinvoimalla ja vauhdilla.
No jos meinaa yksirunkoisen puun kasvattaa niin eikun turhat varret pois.
Viehättäisi ajatus antaa kaikkien kolmen varren kasvaa, ehkä hempeilen ja katson tuon terhon valitseman tien 
Onhan noita muita sitten jotka alunperinkin ovat yksivartisia.
Meillä on pihassa "kaksi" tammea, toisessa on kolme runkoa, kaiketi ne ovat saman ikäisiä, mummu aikanaan laittanut, mutta kovin erilaisiin paikkoihin. Se yksirunkoinen oli aivan pusikossa kasvanut toispuoleiseksi ja se kolmerunkoinen hiukan väljemmällä oli tasainen. Ne siirrettiin kaivinkoneen kanssa kymmenisen vuotta sitten avarammalle paikalle. Kolmirunkoinen tuuheampana pääsi tuulisemmalle ja kylmemmälle paikalle. Molemmat ovat nyt siinä kuuden metrin päälle. Yksirunkoinen on ehdottomasti paremman näköinen, jonkun verran korkeampi ja leveämpi, runko on huomattavasti paksumpi, kolmirunkoinen on vähän kituliaan näköinen, kun siihen toiseen vertaa, mutta muuten kelpo puu. Muoto sillä ei tietenkään ole tyypillinen tammen muoto, kaikki rungot ovat kutakuinkin yhtä vahvoja, mutta hiukan eri pituisia taitavat olla.
No eihän kaikki voi muotovalioita olla, mutta kelpo yksilöitä kummiskin Päätin että annan tuolle 3-vartiselle tilaisuuden tulla sellaiseksi kuin itse haluaa, kun nyt kerroitte että kuitenkin ihan kunnon puuksi kasvaa. Itsehän en sitä ole näkemässä isona, mutta toivotaan että saa kasvaa satavuotiaaksi.
Millaisen istutuskuopan niille kaivoit, ja millä täytit?
Komppaan hoyaa, kasvavat joka paikassa. Mutta jos haluaa varmistella, kannattaisi istutuskuopan ehkä olla aika syvä varsinkin tiiviissä maassa, sen perinteisen 80-100cm, jota puille vissiin esitetään.
Kun asuin salpausselän soraharjulla niin naapuri siihen tammea yritti pihalleen istuttaa. Vuosia se kitui samassa mitassaan eli aikalailla tappina. Eli kyllä varmaan jonkinlaiset minimivaatimukset niillä on kasvaakseen. Täällä nykyisessä paikassani maa on savista ja siihen ei kannata kovin syvää kuoppaa kaivella. No ratkaisen tuon asian kyllä, mielenkiinnosta vain kysyin.
Voi kun himoitsin tammea tänne… Espoossa kun kävin kaverin kanssa katsomassa niitä useita isoja & upeita tammia siellä niin omat “himot” karisi siinä. En sais näitä kasvamaan täällä ja sillä selvä.
Upea puu varsinkin iällä, mieluummin käyn katselemassa ihaillen etelässä kun kidutan täällä liian pohjoisessa 
Täällä Salpausselällä kasvavat hyvin. Puiden istutukseen löytynee ihan yleisohjeita googlaamalla, samanmoiset minimivaatimukset melkeinpä kaikilla puilla. Savimaalle suositellaan mm. ojitusta istutuskuoppaan.
Tääl ei tartte tehä mitään. Tammi kylväytyy tuulen ja oravien mukana itsestään. Harjua tämäkin.
Mielenkiintoisia kommentteja, kiitos niistä
Nuu , kyllä varmaan onnistut tammikokeilussasi, jos pienilmasto vain on hiukankin suotuisa. Mitä lähempää asuinpaikkaasi terhot ovat kotoisin, sitä parempi ennuste tulevilla puilla on.
Sanotaan, että ensimmäisinä elinvuosinaan tammi hyötyy muiden puiden antamasta suojasta - vanhempana se vaatii ( avoimien oksakulmiensakin )vuoksi paljon tilaa sekä runsaasti valoa.
Jäniksien suurta herkkua on tammen kuori+versot, joten talveksi kannattaa muistaa suojaverkon virittäminen.
Tammi upea kasvi erityisesti keväällä, kun se kukkii.
PUNATAMMIlle ei ole vissiin omaa ryhmää, mutta jos on käymässä Seinäjoella, niin kannattaa käydä kurkkaamassa, olisko Musiikkiopiston (Keskuskadun päässä) viereisten PUNAtammien alla vielä talven jälkeen terhoja. Itävät helposti kylmäkäsittelyn saaneina. Punatammen väitetään viihtyvän vain vyöhykkeellä II, mutta nämä 3 isoa 1930-luvulla istutettua puuta sen kun vain kasvaa porskuttavat täällä IV-vyöhykkeellä…
Siementaimista osalla on varmaan vanhempiensa kylmänkesto, ja osa kituu näin pohjoisessa.
Niin, nämä meidän tammet ovat ihan tasaisella savella, suoraan peltoon laitettuja, alkunsa ne ovat saaneet jossain Turun suunnalla, josta ne on 80-luvun alkupuolella tuotu metrisinä taimina.
Saattaa olla, että joudun hävittämään vääriin paikkoihin kylväytyneitä tammia. Viime vuonna lähti jo yksi taimi. Palaan asiaan. Mihinkäs vuodenaikaan niitä pitäisi siirtää? Keväällä vai syksyllä?
Naapurin pihan puolella on iso, montakymmentä vuotta vanha tammi. Suurin osa latvuksesta on meidän puolella, rajalla kun on. Lehteä riittää syksyisin. Ja tammen taimia. Olen aina repinyt ne maasta, meidän pihalle ei tammea mahdu.
Miten muuten suhtaudutte tammen lehtiin? Nehän hajoavat tosi hitaasti. Olen kuullut, että ne happamoittavat maata. Uskaltaako niitä jättää kukkapenkkeihin vuotuisen kompostin- tai mullanlisäyksen alle vai haravoida pois? Syksyllä heittelen niitä penkkeihin kyllä, mutta keväisin haravoinut ainakin osan pois. Koivun ja omppupuun lehdet jätän, ja rodoille kerään tammenlehtiä alleen.
Mulla itää punatammia! Jihuu!