Viherpeukalo, tarkotitko tuota kamsatkaa, on noin puolimetrinen.
Tuulia-tuu , tässä kuva töyhtöangervon siementaimesta.
Onko töyhtöangervoissa keltalehtistä lajiketta vai onko minun kasvini näin vaalea runsaasta valosta johtuen? Takana vertailukohtana preeria-angervon lehtiä, oikealla mäkimeiramia ja vähän pilkottavaa jalopähkämöä.
Tässä vielä toinen kuva, josta värisävyt käyvät paremmin ilmi.
Kiitos Satues töyhtöangervotaimen kuvasta!
Tuosta kellertävälehtisestä töyhtöangervostako kukaan ei osannut sanoa mittään…?
Ei Satues turhaan laittanut töyhtöangervon taimikuvaa. Jo peräti kaksi tainta on pongattu nurmikon rajamailta 
Onnistuukos isotöyhtöangervon jakaminen? Kasvikortissa sitä ei oikein suositeltu. Onko joku jakanut? Saisin kyllä siementaimia, en vain usko niitä olevan riittämiin. Minkä verran olette laittaneet istutusväliksi?
Olen jakanut. Istutusvälistä en osaa sanoa. Ise jättäisin aika reilusti koska kasvi on parhaimmillaan vasta parin vuoden päästä.
Isotöyhtöangervon jakaminen on todella vaikeaa, koska sen tyvi on etenkin vanhemmalla yksilöllä puumainen. JOS nyt on pakko iso juurakko jakaa ja lapio on terävä, niin toki sitä voi yrittää. Helpommalla pääsisi siementaimia käyttämällä. Tilaa kannattaa jättää reilusti, vähintään 50 cm (ja istuttaa parina ensimmäisenä kesänä vaikka kesäkukkia tai jotain maanpeiteperennaa tyhjiin väleihin), sillä perennasta tulee ajan kanssa melkoinen mätäs.
Äiteeltä löytyy muutaman vuoden vanhoja angervoja, oli kuulemma jo siementaimiakin. En vain usko niitä löytyvän vielä tarpeeksi, tarkoitus olisi saada niitä talon mitalta… Tulevat pensasaidan korvikkeeksi tuohon pohjoispuolelle kun lumet rytkähtää siihen aina talvisin päälle. Pitänee kokeilla tuota jakamistakin, josko sattuisi onnistumaan.
Mahottoman hyvä kysymys tämä töyhtöangervon lisääminen!!! Miehän tarviin ja saankin tuulensuoja-aidan mäntymetsään töyhtöangervosta.
Kannattaisin kyllä töyhtöangervojen siemenkasvatusta suuren määrän saamiseksi. Yhdestä siemenröyhystä tulee valtavasti siemeniä, laatikoittain noita on hangen alla ja koulittuina purkeissa. Voisi kylvää valmiiksi kasvupaikkallekin ja harventaa…
- mitä sanoo Bradleyn kirja Kasvien lisääminen, onko siinä: alkukesällä voi lisätä tyvipistokkaista??? En löytänyt kirjaani, pahuksen siivouspuuskani.
Viihtyisikö tuo komistus aika soraisella maalla ihan varjossa? Tarteekohan kalkitusta? Siinä paikassa ei tunnu viihtyvän kuin kielot ja muutama surkea akileija. Hieman saa kyllä aamuaurinkoa.
Hapan maa ja varjo käyvät hyvin. Soraiseen maahan voisi lisätä pohjalle savea, sellaisessa paikassa edellisessä pihassa kasvoivat vallan komeiksi, ja nopeasti ottavat korkeutta. Juhannuksena viimeistään täysikokoiset puskat.
Valo-olosuhteeksi käy kirjojen mukaan mikä vain, mutta kasvualusta mielellään tuore. Meillä toinen puska on kuivakalla puolivarjoisella paikalla ja kitui vuosikausia. Mutta päätti hän sitten lopulta sopeutua ja onkin nykyään tosi komea.
Eli syksyllä asialle… Äiteelläni on siis molempia pensaita, eli siemeniä tulee hyvinkin. Olisiko kätevintä hakea syksyllä yksi kukka ja ripsautella siitä valmiiseen penkkiin ja odotella tuloksia? Vai pitäisikö niitä oikein kylvää sisälle että saisi vähän isompia taimia heti seuraavana keväänä?
Täällä ketjussa on viestejä, joissa kerrotaan töyhtöangervon suuresta lisääntymispotentiaalista, joten voisihan maahanripottely toimia. Mä kyllä sain hakemalla hakea taimia, ennen kuin löysin (nekin nurmikon puolelta ja turveharkkopengerryksen saumakohdista)
Bradley mainitsee Töyhtöangervon kesäpistokkaista lisättävien joukossa.
Pitääpä koittaa monistaa omiani ensikesänä.
Silloin ainakin saisi haluamaansa yksilöä, ukkoko se oli se komeampi niistä.
Kuinkas se sitten käytännössä tapahtuu? Latvasta pala poikki ja multaan?
Puutumattomasta tyvestä poikki ja hyvään kasvualustaan juurtumaan