Muistan hyvin kun noin 12 vuotta sitten olin töissä Sveitsissä. Olin pyörtyä ja oksentaa, kun päätin sateen päätyttyä lähteä lenkille pitkin metsän reunaa mukailevaa pyörätietä. Se oli täynnä isoja etanoita. Joka askeleella rusensin niitä varmaan viisi. Hyi yök. Se oli kammottavaa. Ja aina sama juttu kun oli kosteampaa. Nyt ne on sitten täälläkin.
Ja minä kun ihmettelin, kun toissakesänä kävi sveitsiläinen vieras. Puutarhakierroksella hän sanoi, että voi, miten te voitte kasvattaa tätä kaikkea, heillä on niin älyttömästi etanoita ettei voi kasvattaa tuota… eikä tuota… eikä noitakaan… syövät kaiken. Hui olkoon.
Oikeasti niitä etanoita oli siellä niin paljon, että sitä ei voi sanoin kuvata. Kerran unohdin toisen kerroksen ikkunani auki. Kun menin takaisin asuntooni, niin limavanaa oli pitkin asuntoa ja etanoita. Hyi örk.
Espanjansiruetana
Tämä on se hirvitys josta tuossa edellä kirjoitin. Älä tosiaankaan sekoita Ukkoetanaan joka elelee verkkaisesti lisääntyen metsissä sieniä ja kariketta syöden. Metsäpuutarhassani on muutama lemmikkinä 
Kyllä ne oli juuri ruskeita isoja etanoita joita kävellessä rusensin
Moonriver, kuvittele niitä omassa puutarhassasi ja ne lisääntyy silmissä ja syö kaiken vihreän… nyt meni yöunet…
niin että ostakaa vaan ulkomailta tuotettuja kasveja ja tuokaa ystäviltä Tukholmasta jakotaimia…
Eikö Ferramol tehoa tuohon espanjansiruetanaan?
Täällä olen joutunut siirtämään iirikset jyväskylään evakkoon -samoin joitain liljoja… harmi kun nuo etanat eivät kelpaa linnuillekaan. Pitäisiköhän alkaa kokkailemaan valkosipulietanoita -onhan ne hyviä kuitenkin! Lähiruokaa!! 
Syödään NE! 
En oo ikinä nähny espanjansiruetanaa. Onnex ferramol tehoo noihi tavallisiin aikakin.
D’‘’'escargo:t aina ja kaikkine muotoineen ei sovellu syötäväksi 
vaikka jotkut yksilöt onkin ihan kissankielensiedettäviä valkosipulikastikkeessa…
Eikö linnut syö etanoita? Meillä oli vimesyksynä kasvimaalla ja kukkapenkissä sellaisia sentin mittaisisa vaaleita etanoita, en viitsinyt niitä pyydystää. Milloin sitä Ferramolia pitää alkaa tarjoilemaan? Ja kuinka monen kilon pussi menee kesässä? Varmaan tätä asiaa on täällä aikaisemminkin puitu, linkki olisi nyt tarpeen.
Ainakin siilit tykkää etanoista, eli jätetään siilille pihan perälle mukava suojainen, varjoinen risukasa tai koppi ja tarjoillaan nilviäiset ilman kuoria hänelle. En tiedä välittääkö tästä isosta ruskeasta, mutta lehtokotiloita ainakin söi jos murskasi kuoren. Niitä murskattuja/tapettuja etanoita/kotiloita ei sitten kannata jättää kasaan maan pinnalle, koska lajitoverit syövät niitä ja vahvistuvat entisestään. Ferramol ja hukuttaminen kuumaan veteen on vissiin ainoat tepsivät keinot. Ja kuumentamisen jälkeen sitten siilille…
Itse en ole ainakaan vielä ruvennut etanoita myrkyttämään. Taitaa olla niin että mangoldia ei tavalliset etanat järsi mahdottomasti. Hernekkin taitaa pärjätä, ruohosipuli, tomaatti,tilli.
Oma muistikuva siis näin. Voi olla että kesällä lista vähän muuttuu.
Taisin huomata viime vuonna että etanalle kelpaa hyvin myös jotkin rikkaruohot, en vain muista mitkä.
Voi kauhistus! Tänään saatiin pihalle kevään ensimmäinen kunnon sade ja näyttääpi siltä, että lehtokotilo-ongelma on räjähtänyt käsiin! Ikinä en ole noita iljakkeita noin montaa pihalla nähnyt! En edes jaksanut kerätä kaikkia talteen. Kaikkein yököttävintä oli, kun herukkapensaan juurella kyykkiessäni satuin katsahtamaan ylös ja näin kymmeniä kotiloita lehtien ja oksien alapinnoilla 
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia - onko niitä todellakin ennätysmäinen määrä?
Minen oo nähny varmaan ikinä kotiloo. Tavallisii etanoita on vaan syksyllä pitkin kasvarin seiniä
Toivo Tatti ettet näekään 
Ne lähtevät liikkeelle nyt sateen jälkeen. Jos Torbjörnillä niitä noinkin paljon, kannattane aloittaa ihan järjestelmällisesti niitä keräämään tyyliin joka ilta kierros pihalla. Ja vaikka aamullakin. Ja Ferramolia peliin.
Huoh! Meilläkin “etanavapaa” alue! Kuivaa kangasta ja hiekkaa alla!
Oi Sienestäjä, sä olet niiin onnellinen ihminen
Juu, on pakko alkaa taas keräysreissuille. Ja viimein hankittava sitä Ferramolia - aiemmin olenkin pitänyt ongelman aisoissa keräilyllä…
Irsa, onneksi eivät lehtokotilot vaivaa siellä Kuopijossa - näet eivät tunnu tarvitsevan kovinkaan kosteaa ympäristöä. Meillä tontti sijaitsee hiekkaharjulla ja melkoisen paahteisessa “pussissa” ja silti ne kotilot vaivaavat. Naapureitakaan ei voi syyttää, kun valtaosa pitää pihansa todella siistissä kunnossa eikä sellaisia “pusikkopihoja” juuri löydy, joita ei hoidettaisi…
Kotiloita on tämän päivän aikana tännekin ilmestynyt siis ihmisten ilmoille.
Mulla taitaa kaapissa olla pieni loota vain ferramolia. Kyllä sillä alkuun pääsee, mutta lisää pitää hankkia.