Tuholainen: Kirppa

Mikä tahansa on nätti valkoisena (tai mustana)naurua. Valkoisia yritin löytääkin, mutta tavallisesta ruokakaupasta ei nyt tähän hätään löytynyt...

Sunnuntaina nuo samaiset tuholaisen pirut söivät parissa tunnissa kesäkukka-asetelmiin tarkoitetut tuoksupielukset. No, eipä tarvitse nähdä istutuksen vaivaa enää ärtynyt.

Eikös kirppa ole sellainen lempinimi ja rapsikuoriainen noin niinku oikea nimi tuolle tuholaiselle.















Kyllä kirpat ovat oikeasti kirppoja, mm. mustakirppa, tasajuovakirppa, aaltojuovakirppa ja mutkajuovakirppa, ja rapsikuoriainen taas eri lajinsa. Meitä on moneksi :)

Lueskelin eilen kirpantuhousohjeita yhdestä hyötykasviopuksesta. Tolun ohella koivutuhkaa voisi kokeilla .



Huoletonna kasvimaalle

Piti laittaa kirppakuva, mutta tämä nykyinen kuvanlisäyssysteemi vie n. 1/2h joka kuvan kanssa kotoa käsin, niin että luovutin. Tässä tuhkahoitoa:

Eilen illalla myöhään, liki puolen yön aikaan, tein äkkinopean vilkaisun harsojen alle: kaikki viikko sitten istutetut ja harsotetut parsa-, kukka- ja ruusukaalin taimet voivat oikein hyvin! Ja sitten äkkiä harso takaisin, kiviä reunalle ja nukkumaan (luotin siihen että kirpatkin nukkuu eivätkä tajua hyökätä harson alle heti kun reunaa vähänkin raottaa...). Kolme silloin ilman harsoa jäänyttä joutui hyökkäyksen kohteeksi, mutta ne olen sumutellut moneen kertaan Toluvedellä ja harsottanut, yksi näyttää tosi huonolta mutta muut vaikuttaa toipuvan. Viiden tässä paikassa asutun kevään aikana en ole koskaan nähnyt moisia otuksia, onkohan nyt poikkeuksellisen hyvä kirppavuosi??? Uskaltaako herneen taimien päältä ottaa harson pois vai kuuluuko nekin kirppojen ruokalistalle?

hymyJuu, tuoksupielushan se oli meilläkin tuo eka hyökkäyksen kohde. Ne meni, muut jäi... Nyt pysytään muissa kasveissa.

Ilmeisesti olosuhteet ovat suotuisat kirpalle, ainakin lähistön kaalinviljelijöiden mukaan. Tosin ruiskuttavat kai muutenkin. Tolu tosiaan auttoi hätistämään kirpat veke...

Tuhka ollut tehokkain meidän kasvimaalla

Kaskeaminen, eli tuhkan käyttö torjunnassa on varmaan ollut se salaisuus. Minä luovutin: rikkaruohoämpäriin heittelin loput parsakaalit. Taidan tilalle kylvää punalehtistä punajuurta ja vaikka mangoldia.

Ensi vuodeksi ajattelin tehdä sellaiset kakkukuvun tyyppiset viritelmät valoverhosta t. vastaavasta. Ja niin isot, monivuotiset, ettei tarvi pois ottaa ennen heinäkuuta ärtynyt. (Kun ne harsot on niin tylsän näköisiä)

havaitsin tänään parvekkeella oleilevissa tsinnioissa jotain tuholaisia.

mikähän tuholainen mahtaa olla kyseessä? : lehtien alapinnoilla lähes kullan värisiä, kiiltäväpintaisia pieniä pallukoita, n.millin-parin pituisia, menivät kyllä sormella helposti liiskaksi joten ei (luojan kiitos) ainakaan kai kilpikirvoja. myös musta punkin näköinen yksilö oli yhdessä.

nyt onkin jännät paikat sitten täällä. kasvit olivat lasitetulla parvekkeellani, valtavan kasvimäärän seassa. ovi näin kuumalla on kokoajan parvekkeelle auki ja ulkoilevat pikkutaimetkin kulkevat parvekkeelta sisään ja ulos. lisäksi sisätiloissa minulla on kymmenen vuoden viherkasviharrastuksen aikaansaama viidakko, joten huolettaa ja olisi kiva tietää mikä tuholainen voisi olla.

onko vaaraa että kasvihuoneesta tullut tuholainen nyt leviää mökkitontillemme parvekkeella oleskelevien taimien (perennojen) mukana (jotka vien mökille istutukseen)? ovatko kasvihuonetuholaiset suurikin ogelma avomaalla? enemmän vissiin saan pelätä sisätiloihin leviämistä?

olen suihkuttanut parvekkeen nyt muutamaan otteeseen kukka-raidilla (pyretriini ja piperonyylibutoksidi-suihke), mutta täysin tiiviiksi tuota lasitettua parveketta on mahdoton saada. mitäs voisin vielä tehdä? uhattuna oleva kasvimäärä on, kuten sanottua, melkoinen!


hui olkoon, kertokaahan jos tulee ideoita...

Apua! Meillä on raparperinlehdet syöty pienenpieniä reikiä täyteen, olisivatkohan kirppoja. Etanoiden syömiä ne eivät ainakaan ole eikä vihreitä matojakaan ole näkynyt kuin joitakin viikkoja sitten kärhöllä. Kuinka kirpat saa torjuttua, ei kai rapaperiin voi käyttää mitään vahvoja myrkkyjä? Tehoaako tuhka tms?

Nyt pännii ja rankasti. Olen maaliskuusta asti kylvänyt siemeniä, hoivannut, uurastanut, kaivanut, pengertänyt ym ym ym kaiket päivät uuden puutarhan kanssa päivittäin, tuntitolkulla… ja tadaa… tänään tulivat kirpat ja iltapäivän aikana tuhosivat lähes KAIKEN! Siis perennat. Mitään kaalin sukulaistakaan tms. kirppaherkkua ei ole ainakaan miljoonan kilometrin säteellä. Eilen heitin viimeiset rippeet hevonpaskapussista maahan ja mietin, olisivatko tulleet sieltä. Ihan pari kirosanaa voisin tähän kirjottaa!! Istun hittosoikoon koko yön tolupyssyni kanssa tuolla penkin reunassa. Josko jotakin saisi pelastettua.

 voi Maman istutuksia ja taimia  epistä!

Hurjan kurjaa .  Kirppoihin auttaa tuhka, pölyttele sillä, ehjä harso taitaa olla jo myöhäistä,

Muistan tuntemukset vastaavassa tilanteessa. Kaalikoisat/koit saapuivat Suomeen kaakosta iltapäivän aikana joskus 98/99? ja ne silloin näkyivät lentokenttien tutkissakin pilvenä. Tulivat, laskeutuivat ja alkoivat syödä parsakaalejani ja sitten kaikkea vihreää. Olen siitä lähtien syönyt pakastettua parsakaalia.

Joku tuossa jo aikaisemmin sanoi, ettei kirpoista ole juurikaan tietoa saatavilla. Tuolla sivulla 2 olikin jo jotakin. Tässä muualta löytynyttä faktaa tai fiktiota:

Linkistä: http://www.ei-tuotteet.fi/ei-wiki/tuholaiset/pienet-haittaelaeimet

Kirpat (Phyllotreta) ovat 2-3 mm pitkiä kiiltävän mustia tai keltajuovaisia kovakuoriaisia. Lajeja on useita. Aikuiset kuoriaiset sekä toukat vioittavat kaalikasvien ja koristekasvien lehtiä. Kirpat talvehtivat aikuisina ja lähtevät liikkeelle, kun sää lämpenee. Kirpat voivat tuhota nopeasti kaalin taimet. Kuivuus pahentaa tuhoa, koska repaleiset lehdet haihduttavat paljon vettä. Kasvimaalle kannattaa levittää kasvuharso estämään kirppoja. Jos vioituksia näkyy, pitää kasvustot ruiskuttaa pian, jotta tuhot jäävät vähäisemmäksi. Koristekasveista kirppoja voi torjua ei-ötököitä puutarhassa ruiskutteella. Vihannesmaalla ruiskutus voidaan tehdä, kun kaalit ja retiisit ovat taimella.

(En muuten tiedä, saako täällä mainita tuotteiden nimiä… valvoja? Saa poistaa nimet, jos se ei ole sallittua, mutta kun tulevat noiden tekstien mukana… piip piip… toisaalta onhan täällä mainittu Tolu ja Mäntysuopakin moneen kertaan)

Blogista Korppien taivaan alla löysin kirppasodan kertomuksia. Myös kuvia noista pirulaisista.

Lisää kirppasotaa Pohjalaisen uutisesta.

Mustikkasuon palstaviljelijöiden tuholaisillan torjunta vinkkejä (paljon muitakin kuin vain kirpat).

"Lähtevät liikkeelle kun sää lämpenee". Olisiko nyt sitten käynyt niin? Koleaa on ollut alkukesä ja nyt vasta pidempi lämpimämpi jakso.

Kesäkukat tuhosivat aikalailla kokonaan. Lumihiutaleet oli syöty kuoliaaksi ja orvokkien kukat aivan riekaleina. Basilika ja herneet näyttivät myös olevan niiden herkkua. Orvokit eivät muuten sitten kestä sitä mäntysuopaakaan, loputkin kukat ja nuput käpristyivät kasaan. Siemenistä hartaudella kasvatetut lumihiutaleet nypin kokonaan pois maasta. Olivat enää pelkkiä nahistuneita rankoja :frowning: Ja noiden "herkkukasvien" ympärillä olevat rehut olivat myös saaneet isomman annoksen kirppoja. Niissä niitä oli enemmän kuin herkkukasveista kauimmaisissa. Jossakin tekstissä mainittiin, että eivät tykkää mintun hajusta, mutta nämä pirulaiset herkuttelivat myös mintuilla.

Itse olen nyt eilen ja tänään ruiskutellut niitä mäntysuovalla ja tolulla. Kun ei ole tuhkaakaan saatavilla tähän hätään. Saksin kaikki sairaat ja maassa makaavat lehdet pois, suihkutin lehtiä, pöhötin niitä, että kirpat hyppäisivät ja suihkutin uudelleen. Ja suihkuttelin myös multaa siinä vieressä, missä niitä näkyi mönkivän ja hyppivän. Eilen illalla niitä ei näkynyt. Jossakin infossa oli, että ovat päivisin aktiivisia, sen takia kai illalla olikin hiljaisempaa. Nyt aamulla olivat taas työn touhussa, mutta huomattavasti vähemmän niitä oli, kuin eilen iltapäivällä.

En tiedä pitäskö tonne laittaa joku kokko pystyyn, että saisi tuhkaa. Vaikka ei tänne kaupunkialueelle semmosta saa edes laittaa. Muutenkaan en keksi, mistä sitä tähän hätään kaivaisin.

Mutta istun edelleen tolutykin kanssa vahdissa. Päivittäin ruiskutan. Saa nähdä mitä nuo rehut sitten tykkäävät. Leikataan alas, jos eivät tykkää… :frowning: Istun siellä lumen tuloon asti, jos se sitä vaatii!! Nih!

***

EDIT: Löytyi vielä englannin kielellä tällainen linkki: http://www.sel.barc.usda.gov/Coleoptera/fleabeetles/310.htm

Jossa Host Plants, eli ne herkkukasvit:
Agropyron, Alliaria, Anabasis, Arabis, Atriplex, Avena, Berteroa, Biscutella, Brassica, Bunias, Camelina, Cardamine, Dentaria, Diplotaxis, Festuca, Hirschfeldia, Hordeum, Lepidium, Nasturtium, Nitraria, Panicum, Raphanus, Raphanicus, Reseda, Rorippa, Salsola, Secale, Setaria, Sinapis, Sisymbrium, Thlaspi, Triticum, Zea (Gressitt & Kimoto 1963; Medvedev & Roginskaya 1988).

Tuota Alliariaa elikkäs Litulaukkaa ainakin meillä kasvaa pusikot pullollaan, eli tien vieren orapihlaja-aidan alus… Taitaapi alkaa niiden nypyttäminen.
En muuten ymmärrä miksei joku ole jo geenimanipuloinut ötökkää, joka syö vaan rikkaruohoja…


Meillä ei joskus ollut kirpan kirppaa. Kaalitkin kasvoivat kuin unelmat. Siten eräänä keväänä hyökkäsi kaksijuovakirppa-armeija ja pisteli poskeensa kaiken ristikukkaisen. Kun koitin suojata onnettomia kaalejani ja retiisejäni, ne hyökkäsivät krassien kimppuun (kasvimaalla koristeena) ja lopuksi jopa herneet kelpasivat.

Ripottelin kalkkia ja tuhkaa vuorotellen. Sitten suorastaan kauhoin kalkkia kasvien päälle ja voin syvällä rintaäänellä kertoa, ettei se oikeasti auta kuin sadasosasekunnin…

Tein jopa luomuansan, joka toimi edes jotenkin. Piparjuuri on oikea kirppamagneetti aikaisesta keväästä lähtien. No, laitoin sitten sen juurelle ison laakean vihreän lautasen. Sisällöksi vetäisin havimman ruokaöljyn ja kaalin mössöä tehosekoittimen kautta. Toimi kyllä kohtuu hyvin, mutta luovuin siitä, kun piti tehdä monimutkikkaita systeemejä verkoilla ja painoilla koiraa vastaan…se meinaa meni ja söi ne kaaliöljyt ja siihen tarttuneet kirpat kerta toisensa jälkeen….

Kerran sitten luin Hyötykasviyhdistyksen Pähkylästä, että kirpoilla on vain yksi sukupolvi kesässä. Ja vaikka en olekaan minkäänlaisten myrkkyjen suosija, joskus on ihan vaan pakko valita, kaalit tai kemikaalit.
Ja nyt kyttään joka kevät piparjuurtani heti lumien sulettua. Ei tarvi montaa lehden ruipaletta yrittää nousta, kun jo kirpat juhlivat - hetken. Truuttaan Raidia ja ihan ilman tunnontuskia. Tontin toisella laidalla kasvaa joku mätäsmäinen koristekasvi, ristikukkainen, ja se kans saa keväisin Raidharson parikolme kertaa.

Nyt, viidentenä kirppainvaasiovuotena ne hävis heti ihan kahden alkukevät myrkytyksen myötä. Ei oo enää näkyny, vaikka jokapäivä käynkin niitä vahtaamassa, jos kumminkin…

En käske, en kehoita ketään toimimaan vastoin periaatteitaan, mutta oman kokemukseni varjolla sanon, että alkukevään/kesän raidit ovat tehonneet, kalkit ja tuhkat eivät ole.

Ps. Pikkumäärän kirppatuholaistorjujille vinkiksi, että jos kalkkia kokeilette, niin sen täytyy olla pölymäisen hienoa sellasta, eli Dolomiittikalkkia tai kauppanimellä Hienokalkki. Ihan vaan aattelin sen kertoa, kun noi kauppiaat sattavat haluta myydä kalliimpaa ja sitenollen rakeistettua kalkkia…(Dolomitti on n. 25 kilon säkeissä ja maksaa täälläpäin jotain 4e/säkki, kun taas muut pitkälti yli kympin samassa kilomäärässä ja vaikutus ON täsmälleen sama, oli kyse sitten kirpoista tai ph:n nostosta!

Mama-74, saa mainita tuotteiden nimiä. Mainostaa ei saa, eli jos voi katsoa että saat jotain hyötyä joko suoraan tai välillisesti siitä että mainitset jonkin tuotteen nimen, se on silloin mainostamista ja siis ei sallittua.

Meillä taistelu kirppoja vastaan jatkuu tänäkin vuonna. Nyt laitettiin harso heti kun istutettiin kiinankaalin taimet, mutta eikös ne pirulaiset päässeet harsonkin alle vaikka kaikki reiät oli olevinaan tukittu. Taimet kuitenkin selvisivät hyökkäyksestä, viime vuonna söivät kaikki varhaiskiinankaalit, koko sato piti kyntää maahan. Ja nämä veijarit tulevat ainakin meille niin isoina parvina että jos ei halua ruiskuttaa parin päivän välein koko kasvustoa niin turha yrittää päästä niistä millään eroon. Eli kannattaa olla ehjä harso ja se pitää laittaa heti istutuksen jälkeen taimien päälle, parin tunnin päästä peli voi olla jo menetetty.