Huh, tämä helpotti Toivotaan kovin. Tuijat on korkeita n. 3-3.5m
Meillä on tuijat istutettu kolmion muotoon ja ainakin yksi tuijista on ruskettunut enemmän kuin muut n. metrin verran alhaalta. TToisten kohtalosta en vielä tiedä.
Kuinka kauan kestää uusien kasvu? Jos keväällä joudun alhaalta metrin korkeuteen leikkelemään…
Nyt tuli vaikea kysymys.Joku, jolla on pienempiä tuijia, tietää varmaan paremmin. Mutta täysikasvuista hyväkuntoista tuijaa saisi leikata vuosittain, että se pysyisi halutussa leveydessä eikä tahdo sekään riittää. Jos kaikki on ruskistunut, kyllä varmaan kestää uusiutuminen pidempään. Varsinkin jos kyse on koko oksan kuivumisesta runkoon asti. Mutta mielestäni rungostakin puhkeaa uutta lehvästöä ajan mittaan, jos puu muuten voi hyvin. Oikaiskaa jos väärässä olen.
haluan jakaa kuukauden kestäneen tuijanlaiminlyönti-tarinani ihan muuten vaan. Ostin sikahalvalla 15kpl, kun ei voinut sillä hinnalla jättääkkään. (vajaa 2e/kpl) Tuijat pönötti kaupan muovipusseissa puoli viikkoa autotallin laidalla. Sitten siirsin ne pihalle - viikko vierähti. Totesin että aikas kirkasta ha siirsin ne varjosamptaan, pusseissa yhä.-taas pari päivää kului- Istutin 6kpl isoihin laatikoihin. Näistä vain kaksi vähän kellertää, suojattu yhdeksi aurinkoiseksi päiväksi.
Noh, useampi päivä myöhemmin istutin 5kpl lisää aurinkoiseen paikkaan ja torppasin vahingossa katekankaalla näiltä vedensaannin kokonaan. Raukat muuttuivat surullisen keltaiseksi. Neljä päivää sitten huomasin virheeni, paransin vedensaantia ja aloin kastelemaan kunnolla joka päivä ja kas! Tänään havaitsin paljon uutta, upeaa vihreätä kasvustoa.
Kolme tuijaa osasin peräti istuttaa oikein ja yksi on vieläkin kassissa.
Halusin vain julkisesti hämmästyä miten maagisia veijareita nämä brabantit. Odotan yhteisiä vuosiamme…
Voi masennus…
Ettei vaan tuo kompostoitunu hevosenlanta ollut aivan väärä kasvualusta pikku tuijileni. Muuta ei sillä hetkellä ollut. Mitä tuijani tarvitsevat??
Tuija-aitani on selvinnyt ensimmäisestä kesästä ja nauttii nyt runsaista syyssateista. Nyt aloin miettimään ensi kevään suojausta, joka eittämättä on tarpeen tehdä. Mikä on näppärin tapa suojata kokonainen aita (noin 120cm korkea, 30 tainta)? Googlettamalla en löytänyt hyviä vastauksia, mutta täältä varmaan löytyy paljon hyviä ideoita.
Lyö maahan tolpat nyt kun sula. Tolppien varaan sitten keväällä “teltta” suojaverkolla. Tämä on suunnitelma, jonka olen tehnyt omalle nyt kolmatta kesää viettävälle vastaavalle tuija-aidalle. Toteuttanut en koskaan Kaksi kevättä on sitten suojattu joka tuija erikseen ja juostu jokatoinen päivä karkailevien suojahuppujen perässä… Ens keväänä meinaan suosiolla antaa vain olla…
Aiemmin joku kysyy tuijien uudistumiskyvystä. Mä oon aika rankasti parturoinu yhtä yksilöä viime keväänä kun oli vähä heikossa hapessa. Vieläkin on jäljessä muista, mutta uudistaa silti joka puolelta itseään.
Eli pystytolpat olisivat näppärimpiä? Mietin jo jonkunlaista rimoihin niitattua suojaverkkoviritelmää. Mutta kuten snaottu, suunnitelmasta toteuttamiseen on vielä aimo harppaus ;).
Mun suunnitelman mukaan aidan molemmin puolin kulkis tolppajonot, ja niiden päälle sit se kangas heitettäis+ tietty hyvin kiinni. Meillä oli ekana keväänä lunta niin paljon, että tuijista näkyi suojaus hetkellä vain 1/6 osaa… Nyt ovat jo miehen mittaisia ja saavat olla vaan ensi kevään. Viime keväänä en (pienen vauvan takia) oikeastaan jaksanut edes välittää karkailevista suojista ja aika usein olivat paahteessa monta päivää ilman huppuja.
Tuijat selvisivät kevätauringosta keppirivistön avulla viritetyn varjostusverkon turvin. Otin sen tänään pois ja leikkasin aitaa hieman. En tiedä oliko nyt oikea aika sellaiselle, toivotaan niin. Mitenkäs teidän muiden tuijat ovat selvinneet talvesta?
Vaara on ohi vasta kun maa on sula. Meillä on vielä kunnon hanget joten menee pitkälti toukokuulle ennen kuin voi sanoa mitään.
Suojia kannattaa kyllä pitää niin kauan kuin kaikki routa on maasta sulanut. Siis sellaisilla lajeilla, jotka ovat kevätahavalle herkkiä. Mulla on vain kanadantuijia ja ne kestää hyvin, niitä ei ole tarvinnut suojailla. Niistä olen leikellyt oksia pitkin kesää,aina kun liikaa varjostavat muita istutuksiani.
nyrkkisääntö tuon routa sulanut-neuvon lisäksi: kun koivut ovat hiirenkorvilla…
No, toivon mukaan en ollut liian hätäinen. Paikka on lämmin ja suunnittelen jo salaatinkylvöä avomaalle. Eli melko sulaa on. Istutus oli viime vuoden pitkänä perjantaina.
Helppo tarkistaa onko tarpeeksi sulaa: työnnä terävä keppi maahan lähellä havuja. Jos uppoaa syvälle on maa jo sulaa. Kokeile muutamasta kohdasta.
Minulla on kymmenvuotias kukoistava, muotoiltu aita Fastigiata-lajikkeesta. Tein sille kunnon perustuksen, enkä ole suojannut sitä koskaan, vaikka se on aurinkoisella paikalla :). Uskallan ehdottaa, että jos kanadantuija kasvaa sopivalla alustalla, ei sitä tarvitse suojata. Naapureilla aidat ovat vähän kituvampia, koska he istuttivat ne perusmaahan, mutta elossa nekin ovat suojaamatta ja maata sulattelematta.
Prismassa on myynnissä jopa yli kaksimetrisiä Brabant-tuijia. Mitenkähän lähtevät kasvuun noin isot, varsinkin täällä V-vyöhykkeellä? Onko joku istuttanut noin isoja tuijia?
Ja toinen kysymys, tuollainen iso tuija olisi kiva ruukussa kesän ajan. Onko kenelläkään tuijaa ulkona ruukussa, täytyykö olla koko ajan kastelemassa? Meillä pitäisi pärjätä kesällä ainakin viikon ilman kastelua.
No täällä etelämmässä asettuivat ihan hyvin, jokunen vuosi sitten ostin plantsun loppualesta niitä muutamalla eurolla kappale. Eli tuskin olivat siinä loppukesästä siellä edes huippuhoidolla olleet.
Ruukussa pärjännee viikon varsinkin varjossa ja jos hyvin liottaa ennen kastelutaukoa.
Oulunseudulta, vanhemmillani (IV vyöhyke) on ollut tuijia ruukussa yli 10 vuoden ajan. Eivät kasva kauheasti verrattuna maassa kasvaviin,pysyy siis kompaktimpana. Ei ole styroksia tai muutakaan. Mutta sanoisin, että älä laita Brabantia, koska se ei ole niin tiivis versoiltaan vaan semmonen harottavampi. Brabant on myös vähän oliivimpi. Smaragd taas on tiiviimpi ja vihreämpi, minusta parempi ruukkuun…
Meneekö Smaragd myös V-vyöhykkeellä? Totta on että on nätimpi, mutta kestääkö?