Ukonkello nyt, eikä paljon kummempi ollut kuukausi sitten.. ihan vaan arkista sen ihanuuden jälkeen :) Pysyy kuulemma parempana jos leikkaa kukinnot pois kukinnan jälkeen?
No en ole koskaa tukkinut putkia…hih,kasvaneet meillä ainakin sata vuotta ja aina olen leikannut näihin aikoihin, nyt on ollut leikattuna pari-kolme viikkoa.
Joka kevät kasvaa ja kukkii yhtä paljon,varsien leikkaaminen ei vaikuta mitenkään.
Taisivat nämä -09 kesänä Heksulta tulleet valkoiset ukonkellot sittenkin lähteä
Taempana pitäisi olla siis sini/violettia ja edempänä valkoista. Ihanaa
Kasvullisesti lisätty ukonkello ei tee itäviä siemeniä. Paalujuuren vuoksi ukonkelloa on mahdoton jakaa joten siemenistä neuvotaan lisäämään.
Minulla onnettomalla taitaa kasvaa lapiolla halkaisten epäjaettu valkoinen ukonkello, jonka siemenet eivät idä vaikka toivoisin. Asian suhteen turhautuneena olen näitä ketjuja täällä lukenut eteen ja taaksepäin.
Jaa, kyl mää olen ihan lapiolla halki pistäny eikä ole ollut moksiskaan. Mistä noita sen muksuja sitten tulee? :o Haluatko siementaimia, valtsu?
Viimekeväänä kylvin valkoisia ostosiemenistä, odotan nyt josko kukkisivat ja minkä värisinä, kiitos tarjouksesta. Mullakin on valtava ukonkellopuska tuolla lapiolla ja talikolla jaettuna ja uuteen paikkaan siirtojuoksutettuna. Voisikos saman kasvin siementaimet olla jotenkin vetämättömän itämättömiä??? Ei ainakaan ole näkynyt pikkutaimia, mutta hei, mistä se puska muka kasvaa leveyttä, nyt pitää miettiä…
Jos tuo pitää paikkansa, ettei kasvullisesti lisätty tee siementaimia, niin saattaapa olla, ettei sitä ukonkellopuskaa pysty jakamaan niin, ettei tule siemeniä mullan mukana. Meillä kantapuska on tuotu muualta ja totta vie on siementaimia, jopa tienvaressa puolenkilometrin päässä! (Koira on kylvänyt.) Ja jaettu on raa’'asti lapiolla juuri halki, sitä juurta sillä kyllä riittää joka suuntaan, kun on vähän vanhemmasta kasvista kyse.
“Kasvullisesti lisätty ukonkello ei tee itäviä siemeniä.”
Miten tämä voi olla mahdollista? Samat geenithän siinä jakopalassa on kuin emokasvissakin, tismalleen samat. Silloin on emokasvikin sattunut olemaan lisääntymiskyvytön yksilö. Vai onko ukonkello näitä kasveja, joissa on emi- ja hedekukinnot erikseen? Ei kai sentään.
Muistelisin, ettei meilläkään ollut siementaimiongelmaa vielä viitisen vuotta sitten, vaikka ukonkello on meillä asunut jo kymmenen vuotta ainakin. Nyt vasta on ruvennut leviämään sillä konstilla. Ehkä olot ovat parantuneet riittävästi.
Tipahdin kärryiltä, mutta itsellä on ollut tapana katkaista kukkavarret violetista ukonkellosta, ettei täyttäisi maailmaa siementaimillaan. Valkoinen ei ole vielä kukkinutkaan.
Smaa kyllä nyt suuresti hämmästelen kuin tilhiskikin! Osaako joku vääntää rautalangasta selvityksen miksi mäin olisi?
ukonkelloa lisätään nimenomaan siemenistä…ja joka puska tekee siemeniä jos vaan pölyttäjiä riittää
Loikataan oikeaan ketjuun-ainakaan meidän sininen ukonkello ei ole älynnyt lopettaa siemenistä lisääntymistään:
…ja toiseen suuntaan
" Jakamalla lisätty ukonkello ei tavallisesti tee itäviä siemeniä" luki Arno kasvin kirjassa Puutarhasi parhaaksi. Niin kauan, kuin minulla oli vain yksi ainoa pienestä taimesta kasvatettu kokea ukonkello yksilö ei se tehnyt itäviä siemeniä. Saman yksilön siitepölystä ei siis hedelmöittyisi. Epäilen, että tilanne muuttui vasta kun vei sen kaveriksi toisen yksilön??
No kyllä meidän sitten varmaan pitää suurta puutarhagurua uskoa, mutta tartutaan kuitenkin tuohon sanaan "tavallisesti", eli siis voi kuitenkin joskus tehdä siemeniä yksinäänkin. Ilmeisesti ukonkello on niin harvoin yksinäinen, ettei ole juuri tullut todistetuksi tämä ilmiö. Lisääntyyköhän ukonello sitten vallan eksponentiaalisesti sitä mukaa kuin emoyksilöitä tulee paikalle lisää? Siltä ainakin meillä näyttää.
Jakamalla lisätty, tarkoittaako tuo sitten sitä että pehko, jossa on monta ruusuketta, on lapiolla halkaistu? Jos kaivaa yksittäinkasvavia kokonaisia ruusukkeita, niin silloinhan se ei ole jakamalla lisätty? Hitsi kun minun on tätä vaikea käsittää. Jos jakaisin vaikkapa kolme kolme komeaa moniruusuketta kahtia ja ottaisin kaikista puolet, niin nekö eivät sitten mukamas tuottaisi itäviä siemeniä? Mutta jos otan yhden kokonaisen ruusukkeen niin tuottaa. Hitsi kun on vaikea niellä tätä :D. Minulla on ojanpohja täynnä valkoista, joten ei liity mitenkään omaan siementuotantooni, kunhan vain pohdin, taitais olla parempi että unohtaisin koko jutun…
Yritän tässä nyt oikein muistella ukonkellohistoriaani. Ehkäpä olen aikoinaan saanut yhden juurakon ukonkelloa, ruusukkeiden lukumäärästä viis. Monta vuotta meni eikä siementaimia näkynyt, mutta juurakko levisi hiljallee. Nopeus ei mulle riittänyt ja toin lisää ukonkelloja samasta paikasta, eli samaa sukua, en siis jakanut omiani. Nyt on levinnyt ihan riitävästi. Jos siis saa juurakon, ja jakaa sen, niin sitten on kaksi erillistä yksilöä, vaikkakin samaa sukua, ja silloinkos ruvetaan lisääntymään, niinkö? Jos tässä on joku samanlainen juttu, kuin joillain hedelmäpuilla?
Kuulostaa siltä että ukonkello on kaksikotinen. Jos on yksi yksilö kokonaan tai jakamalla siirretty uuteen paikkaan, niin silloin toinen (emi tai hede) puuttuu tarpeeksi läheltä. Eikä siis auta vaikka jakaisi uudestaan sitä siirrettyä. Jos sitten tuo lisää jostain niin on todennäköistä että saa sen puuttuvan ja sitten saa siemeniä.
Ukonkello ei ole kaksikotinen. Joillakin kasveilla on muitakin itsepölytystä ehkäiseviä systeemejä kuin kaksikotisuus. Nämä voivat toimia saman kukan, saman yksilön tai saman kloonin sisällä eivätkä välttämättä toimi sataprosenttisesti. Samasta lajistakin voi olla sekä itepölyttyviä että itsepölytykseen kykenemättömiä klooneja. Tämä jakamalla lisättyjen kykenemättömyys tuottaa siemeniä toimisi siis silloin, jos kaikki yksilöt olisivat samaa kloonia (siis ei eri siemenlisätyistä yksilöistä peräisin) ja tuo itsepölytystä ehkäisevä mekanismi olisi sellainen, että se toimisi kloonin sisällä.