Eli näin pienikin jälki on vattukuoriainen toukan aikaansaama? Eikä näy matoa eikä kääriäistä? Marja ei kyllä maistu oikein millekään. Eikä kännykkä tsuumaa tarpeeksi lähelle.
Tästä on muutama vuosi kun koko vadelmasato meni piloille kun kaikki marjat näyttivät tuolta ja pahemmiltakin. Pakkohan oli selvittää että mistä moinen, ja selvisi että vattukuoriainen on syypää. Vattukärsäkästa on myös esiintynyt joka katkoo kukkanuput myös mansikalta ja ruusuista. Sen jälkeen olen joka vuosi ruiskuttanut vadelmapensaat ja hyvänlaatuista marjaa on tullut tänä vuona yli 40 litraa. Enemmän olisi tullut mutta nämä runsaat sateet pilasi osan marjoista ja tietysi linnut on vienyt osan niinkuin kaikki saskatonit
Tuon näköistä “rupea” on meilläkin, vähän vain.
Meillä on isännällä komiat vattu viljelmät vaan ei tule satoa …kourallinen vattuja oli pettymys eikä mun keltaisetkaan paljoa tehneet vaikka ovat aurinkoisemmassa kuin isännän vatut…
Suunnitelmissa on kaataa tuomi ja yksi iso vaahtera ja saada valoa vatuille enempi. Ostin kalliiseen 12,5 e kilo hintaan 2 kg vadelmia pakkaseen. Hinta syletti …
Mustavadelma Bristolin kuulumisia.
Komeita uusia varsia kasvatellut. Taidan jättää ne talveksi maata vasten ja vasta keväällä kehitellä tuet. Siis jos menevät talven yli. En olis uskonu, että tuosta marjoja näillä leveyksillä tulee.
Jatketaanpa Bristolin kuulumisia. Hyvin talvehti.
Ruosteisista harjateräksistä kehittelin jonkinsortin tuet. Hauska yllätys oli tämä.
Myyntipuhehan oli, että ei tee juurivesoja, mutta jokainen maatavasten ollut varrenpää oli tehnyt juuret. Purkkeihin päätyivät. Katotaan mitä tulee.
Onko kenelläkään muulla vadelmapenkkiä kosteassa maassa? Mulla on ohjeiden mukaan perustettu rivistö kuivalle maalle. Tuottaa ihan hyvän sadon. Aloin katselemaan kun tuolla lähes suoksi luokiteltavalla alueella villivadelmat porskuttaa menemään. Otin sitten toissa syksynä versoja tuohon märkään maahan. On siis niin märkää turvepohjaa että saapas uppoaa ja multa tarraa kiinni.
Ja arvatkaapas mitä? Tuolla kosteikossa rehottaa nyt ne puutarhavadelmat ja selvästi paremmin kasvavat kuin kuivemmalla maalla. Olen hämmentynyt :blink: Vyöhyke on 1B.
Viime vuonna taisi olla aika kuiva kesä ja kun oltiin paljon ajelemassa ympäri ämpäri niin jäi pihan hoito vähän hunningolle. Eli ei aina oltu letku kädessä kastelemassa. Tälle vuodelle ei ole montaa uutta vartta kasvanut, eipä mene paljoa aikaa sadon poimimiseen. Parissa viikossa on satanut jo yli 60 milliä ja koko ajan tulee lisää, toivon että uusia vattuja kasvaisi paljon. Kaikki muut pensaat saisi jäädä kasvamatta.
Tässä mietin ,kannattaako vadelmia yleensä ollenkaan yrittää, kun joka vuosi niin huonoja marjoja tulee. Myrkyttää kun en haluaisi, mutta eipä taida olla kuin kaksi vaihtoehtoa, puutarhavadelmat kokonaan pois tai myrkytys. Villivadelmat ovat hyviä tuolla puna- ja mustaherukka pansaiden keskellä/ sisällä.
Puutarhavatut antaa parhaan sadon kun istuttaa ne huolimattomasti metsikköön ja antaa jänisten leikata ne talvella lumen päällä olevat latvat.
Pihassa istutin muka huolella mutta liian aurinkoinen paikka joten marjat rupeloita vaikka katetta laitoin ja lannoitin.
Metsikössä ei tarte edes lannoittaa. 
Minä olen joskus tehnyt itse ne jäniksen hommat vadelmille, niille pidemmille.
Chali, oletko jo päässyt maistamaan sitä violettimarjaista vadelmaa? Minun suuni kun ei ole löytänyt siitä niin minkäänlaista makua.
Bristolia pääsis poimimaan. Toive olisi, että kypsimmät vielä pysyisivat pari päivää kiinni, niin sais pikkuväki kerätä suuhunsa.
Mulla ois tullut taas hyvä sato, mutta vattumadot pilanneet taas 80% sadosta. Vadelmani ovat talon itäpuolella , pohjois-etelä suunnassa ja katteena on mansikkakangas. Liekö ne syynä siihen, että kosteutta riittää, vaikka olisi hellekesä. Paitsi 1,5 metriä siinä eteläpäässä, johon paistaa klo 17 asti illalla, vatukko tekee onnettoman pieniä ja jotenkin väärin kehittyneitä , harvoja vattuja. Ilmeisesti se pää sitten kuivuu kun en ole koskaan vattuja kastellut.
Pitää ensi kesänä ostaa oikea myrkky. Kokeilin nyt sellaista, jota oli kotona valmiina ja jossa oli kahta eri ainetta. Toinen oli se, joka pitikin olla. Tulikohan sitä sitten liian vähän… Kyllä harmittaa poimia niitä pilaantuneita vattuja. En voi antaa pudotakaan siihen kankaalle.
Mun mielestä vadelmalle on hyvä laittaa puun roskia eli siis liitrerin pohjalta roskat jos on sellaisia. Joskus laitan muutaman rakeen syyslannoitetta.
Isäntä kävi taas metsikössä keräämässä puutarhavattuja.
Tuommoinen vartumetsä pitää tehhä toisaallekin mutta lähelle pihaa kummiskin. Muuten voivat ahneemmat marjastajat kerätä ne.
Reilu 2litraa, ihan hyvä saalis.
Minulle tulee todella huonosti vattuja ja mitä tulee ovat huonolaatusia .
Mun vattuni olivat hieman pippuria suuremmat - vain 2 x keräilyä, sitten loppui sato, vaikka olin yrittänyt niitä kastella, mutta ilmeisesti liian vähän tähän hellekauteen.
Omasta kokemuksesta olen ymmärtänyt että vattuja ei pidä istuttaa liian aurinkoiseen paikkaan. Eikä ne tarte typpeä lannoitukseen. .
Syyslantaa voi vähän ripsiä mutta ei ne tarte sitäkään.
Risunpätkiä, puuvajan pohjalta ylimääräistä sälää sekä haketta katteeksi jos on.
Kosteus pysyy maassa tuon pärrön alla.
Maa oli ihan kiviä ja puiden juuria kun tuonne istuttelin, hyvä kun sai senverran reikää että sai juurakon pätkän laitettua mutta sieltä ne vaan ovat ponnistanut kasvuun.
Isäntä naureskeli minulle silloin mutta nehän oli ylimääräisiä juurakoita, mitä sittä jos eivät olisi kasvaneetkaan.
Työ olis vaan menny hukkaan mutta monastikko se menee.
Eli liika aurinko ja kuivuus tekee ne kehitysvirheet vattuhin… tästä keksinkin, että ensi kesäksi laitan varjostuksen siihen eteläpäähän. Mulla on siinä verkkosita, joten luulis olevan helppo virittää siihen varjoa. Ja hankin sen kunnon myrkyn. Mulla on vattuja vain yksi 7 metrin rivi. Ois tullut meille liikaakin vattuja, jos ne olisi olleet terveitä.
Yritän nyt etsiä sitä kunnon myrkkyä vattumstoja vastaan. Netistä löytyy vain ammattiviljelijöille isoja määriä. Mikähän harrastajan valmiste auttaisi? Se mitä mulla oli valmiiksi kotona ei ainakaan viime vuonna auttanut yhtään. Muistaakseni se oli pyretriiniä.