Edellistalvena jönöt popsivat meilläkin vadelmat. Lyhyet tikut jäi jäljelle. Nytkin näyttää olevan osittain, mutta ei onneksi kaikkia. Uskomatonta, kun ovat vielä ihan lähipiirissä taloa.
Tuolla aiemmin kirjoiteltiin että villivadelmat täytyy raivata pois puutarhavadelman läheisyydestä ettei vattumadot leviä. Kuinka pitkä matka olisi hyvä ''turvaetäisyys''? Meillä on siellä täällä tontin laidoilla villejä puskia (jotka antoivat mahtavan sadon viime vuonna) enkä halua matoja uuteen vadelmapenkkiini.
Tuli ostettu liian monta taimea, eivät meinanneet mahtua niille varattuun paikaan. Onko liian tiuhaan laitettu?
Ajattelin peittää ruman aidan ja tunkion edustan vadelmilla. Ostin kolmea eri lajiketta, en vaan valitettavasti nyt muista mitä. Yksi oli sellainen, joka tekee satoa joka vuosi (tuossa keskellä isoin taimi).
Tiilet eivät jää tuohon, nostin ne vain väliaikaiseti ettei koira pissi taimia kuoliaaksi. Ihme kyllä ne auttaa, koira ei mene niiden toiselle puolelle.
Ei sinivatukka vaan lakkavadelma, kuka tietää tästä jotakin ( sain hienon tuparilahjan 5 lakkavadelmaa) . Menestyykö paahteisessa paikassa ? Multaa löytyy alta n 50 cm josta pohjalla on viimevuotinen komposti vain kipattu ja uutta multaa päälle. Kun en keväällä keksinyt mihin sen kompostin olisi voinnut levittää. Lievä rinne johon sadevesiputki laskee katolta valuvat vedet.
Itse en koskaan ole nähnyt saati maistannut. Pitääkö sitä leikata syksyllä vai keväällä vai antaa kasvaa vain. Lannoitanko ja millä ? saako juurelle laittaa kuorikatetta.
Vähän laiska tuota rikkaruohoa perkkaamaan pois eikä myrkky lähellä syötävää ( jos suostuu minun hoidossa majoja tuottamaan ) tunnu ihan äkkipäätään houkuttelevalta.
Edes kirjasta en löytännyt mitään tietoa. 
Jospa onkin kyse mesivadelmasta?
ainakin tämä tieto löytyy lakkavadelmasta. minulla tuo kasvaa ihan muiden vadelmien kaverina ja samalla hoidolla. nimitämme sitä keltavadelmaksi:-)
Eilen sain maistaa suoraan puskasta näitä Tarleenan keltaisia vattuja, olivat kyllä älyttömän hyviä. Täytyy suunnitella sille paikka…
Olen vaihtanut mustikan keräyksen vattupuskiin ja se on menoa nyt…see you later…
Alapihan vadelmamaalta tulee nyt joka päivä vielä pitkään n 1,5 litraa isoja vadelmia, niissä on paljon vattukuoriaisen vaurioita koska tänä keväänä en ruiskuttanut.
Villivattuakin on paljon, joissain paikoissa voisi nimittää sitä rikkaruohoksi tai -pensaaksi.Yläpihalla on monenlaista luonnon marjaa, mustikkaa ja h iukan puolukkaakin.Piti hakea kamera kun näin tämän näkymän. Kallion reunalla ohuessa mullassa muutama matala villivattu aivan punaisenaan marjoja. Villivatun maku on hieno ja siinä ei yleensä ole tuholaisia ja marjat säilyvät pitkään. Pitää poimia ja säästää pikku Vilman suuhun kun tulee käymään.
Kuvan otin siten että alapihan keinutaso ja ympäröivät kukat ym näkyvät, tänne ei voi Vilmaa laskea. Keinunm toisella puolella kukkii keltaisena korkea kultanauhus josta perhoset pitävät, tänään sinne ilmestyivät ensimmäiset neitoperhoset. Neidot tulevat tiettävästi lentäen Virosta, veli kertoi että Hangossa niitä on jo paljon. 
Puutarhavadelmissa on valtavan hyvä satovuosi. Kolmisen litraa saa kerättyä joka toinen päivä. Tosi suuria ja puhtaita vadelmia on paljon. Meillä ei ikinä ole ruiskutettu eikä lannoitettu vadelmamaata ja silti satoa tulee aina yli oman tarpeen. Räkätit kyllä näkyvät myös arvostavan makua 
.
Olettekos tämmöistä nähneet?
Persikan värinen vattu, ilmeisesti syntynyt keltaisen ja punaisen risteymänä. 
Ompa jännä… Muuten, onko ne keltaiset vadelmat heikompia lajiltaan? Ostin aikoinaan niitä, mutta kaikki kuoli, yksikään ei lähtenyt kasvuun…
Meillä tuntuvat elävän suunnilleen yhtä hyvin kuin punaisetkin. Meillä osa on ostettuja mutta osa jotain vanhaa, ehkä peräti itsekseen syntynyttä kantaa isoäidin pihalta, jossa ne kilpailivat täysiään villien vadelmien kanssa.
Minäkin olen iloinnut runsaasta vadelmasadosta, jota saa poimia omalta pihalta. Lajikkeesta ei ole tietoa, mutta se on jotain vanhaa, jota on käytetty varmaan jo 1950-luvulla. Kanta on sitkeä ja satoisa. Villejäkin vadelmia voin poimia omasta pihasta. Niitäkin tulee runsaasti tänä kesänä.
Eilen kerättiin ensimmäinen hurja sato vatuista -kaks marjaa =D ( oli siellä kyllä raakileita jonku verran ja pensaski on vasta viime kesänä istutettu )
Täytyy käydä tarhoilla etsimässä sitä keltaista. Nuo joskus tilasin postin kautta, olivat mittömän pieniä taimia, keltaiset kuoli kaikki ja punaisistakin 40% ei lähtenyt kasvuun.
Jänisten talvella alas syömä vatukko tekee sittenkin marjoja! Tähän asti olen luullut puskien kärsivän moisesta “leikkauksesta”.
meillä riehuu luullakseni versotauti,ei tartte tuskailla vadelmankeräämisen takia,niinkun viime syksynä!!
Poimin eilen puoli sankollista vattuja. Epäilin ensin niiden olevan luontoon karanneita puutarhavattuja kun ovat niin isoja, mutta taitavat olla muuallakin mahtikokoisia!
Tavoitteeni oli kerätä sanko täyteen, mutta aina ne vaan puolilleen jotenkin tiivistyivät ja lopulta poimijastakin lähti mehut.
Keltaisia luonnonvattuja olen joskus poiminut ja pakastanut enemmänkin, lapset sanoivat niiden näyttävän ihan läskiltä! Keltaisen vatun taimen sain palstanaapurilta viime elokuussa, joten en osaa vielä sanoa sen kestävyydestä mitään.
Isoja ovat ja niitä on paljon (ainakin siellä minne ei kukaan muu ole ehtinyt ensin). Vattuja mahtuu sankkoon julmasti -loppupeleissä vain päällimmäinen kerros on vattuja ja siitä alaspäin sosetta ja mehua…