sinivaleunikot täydessä kukassaan, nuppuja riittää paljon edelleen.
Neuvokaa nyt miten saisin sinivaleunikon kasvamaan. Miulla on purkeissa vielä ja raivasin juuri kuunliljoilta paikan niille.
Pitäisikö nostaa vähän maanpintaa ja laittaa vaikka hiekkaa pohjalle.
Mie lisäsin savimaahan viime syksynä ihan reilusti soraa, ennen istutusta.
Ja minä menin ja ostin taimen viime viikolla. (Kolmas kevät kun kylvin, ja huonosti taitaa taas mennä kylvösten kanssa).
Tämä on entistä järvenpohjaa, kivilouhikko alla ja humusta ja hiesua päällä. Savea ei löydy meiltä kuin hakemalla.
Apua! Siis minä ihastuin näihin kukkiin täysin ja menin ostamaan kasan taimia tarhalta lauantaina. Tein penkinkin valmiiksi ja olin jo kaivamassa kuoppaa kun aloin ajattelemaan ja kasvista mitään ymmärtämättä ihmettelemään miten niistä pikkusista taimista mitään ehtii tänä kesänä kukkimaan, jos niiden pitäis kukkia parhaillaan tai pian ja varsikin pitäis kasvattaa…
Siis nämä kukkivat vasta ens kesänä? Mutta mitä ne tekee tämän kesän? Kasvattaa juuria? Tarkoitus on kai kuitenkin laittaa ne maahan nyt, eikä viedä talveksi kellariin?
Tänä kesänä kasvavat ja kasvattavat juuria ja keräävät voimia maavarteen. Ja ensi kesänä kukkivat ihanasti 
Laita vain maahan…
Ja mulla on yksi taimi hengissä kevään siemenkasvatuksista. Se on sentin mittainen; ilmeisen sitkeä heppu. Pari lehteä jossa selvästi karvoja. Tuolla se töröttää ruukussa, siirtänen maahan ennen kylmiä?
Ja minulla kaksi vastaavaa, istutin jo maahan, eikä niitä sieltä juur löydä, jollei tutki tarkkaan, missä se nimilappu on. 
No sitähän minäkin, että miten sen pikkiriikkisen löytää enää tuolta penkistä? Kitken vielä vahingossa. Voisikohan sen istuttaa ruukkuineen? Niistä reunoista ainakin saisi vinkkiä että siinä on jotakin.
Ruukkuineen varmaan olis helpompi huomata keväällä. Minä en sitten kyllä enää niitä pienokaisia pois kaivele, kait ne sieltä kasvavat, jos ovat kasvaakseen, mutta isoin ongelma onkin minä itse, kun taas keväällä yritän tiirata ja mitään ei näy. Sitten pengon multaa ja hups... 
Ei varsinaisesti liity tähän aiheeseen...
Minä päätin uhrata muutaman taimipurkin, saksilla pohja ja osa reunusta pois, eli jätän purkkia yläreunasta jäljelle pari kolme senttiä. Sen ajattelin kaivella pienten taimien ja siementen ympärille merkiksi. Keväällä sitten kun kaikki kasvaa hienosti voi reunukset nostaa/leikata pois.
Mitenkähän minultakin onnistuisi tuo KaraKoon mainitsema vaihe "kun kaikki kasvaa hienosti " ?Siis muutkin kuin rikkaruohot.
Positiivinen asenne pitää olla…
Kiitos vinkistä Kara.Koo! Noin minäkin teen sille valtsulle, laitan pelkän ringin ympärille.
Sivulle 27 olen laittanut kesällä kuvan valkoisesta sinivaleunikosta, jossa on vasta pääkukka auki ja sivunuput kauluksena kukan ympärillä. Tässä kuvassa näkyvät kaulusnuput avautuneina.
Tässä samasta penkistä valkoisia sinivaleita. Joku sininenkin näkyy tuolla taustalla. Sinisiä on neljässä eri penkissä.
Toisessa penkissä on myös valkoisia ja yksi joku muu sininen sinivaleunikko. Valkoiset ovat Meconopsis betonicifolioita, mutta sinistä en tiedä, että mikä se on. Samasta siemenkylvöstä se kuitenkin tuli, mutta siemenkodat olivat sillä ohuemmat kuin noilla valkoisilla, joilla ne ovat paljon pulleammat. Kooltaankin se on huomattavasti isompi kuin valkoiset.
Voihan nyt vitaliksen vitalis miten nuo ovat ihania!!! Ja minä hain joskus neljä vuotta sitten Primulalta valtaisa taimia ja onnistuin tietty teloittamaan kaikki yhden kesän jälkeen. Huoks!!
Jos vielä siinä ringissään hänet kohopenkkiin tai edes hieman viettävään laitatte sateen varalta niin kyllä se siitä lähtee. Pahimmilta sateilta neuvottiin kirjoissa ennenvanhaan lasilevyllä suojaamaan. Meillä ei kyllä mitään lasilevyjä ole laiteltu, harkoilla reunustetun penkin reunamilla kasvaa suurimmat, vesi ei pääse seisomaan vaikka kaataenkin sataisi.