Nostetaan tätä viestiä hieman esiin.
Nannan viesti:
Sinivaleunikko, Meconopsis betonicifolia
keskiviikko, 19. syyskuuta 2007 - klo 16. 47 (yli 2 vuorokautta sitten) Jos joku on jäänyt ilman lupaamiani valkoisen sinivaleunikon siemeniä, ilmoittautukoot! Merivalle meni vahingossa kaksi satsia, ja hän on luvannut ystävällisesti panna toisen eteenpäin.
Jos joku teistä on jäänyt ilman odottamaansa postia niin ilmoittatukoon ystävällisesti joko minulle tai Nannalle. Täällä odottajalle on yksi ylimääräinen siemensatsi uutta osoitetta paitsi.
Syksyllä kerättyjä oman sinivaleunikon siemeniä on vielä !!
Jutita, nöyrästi kyselen riittäisikö minulle noita ihanaisen siemeniä, kerran kokeilin kaupan pussista eikä ensimmäinenkään itänyt, mutta en luovu toivosta vielä joskus onnistua.
belgi, tarvinneekohan kylmäkäsittelyn jos eivät itäneet? Itse ajattelin ostaa keväällä taimena tätä kasvia, sen verran kokeilunhalua on. Kasvupaikkahan on, kuten edellä mainittiinkin, tärkeä asia menestymisessä.
Olivathan ne siemenet kylmäkäsittelyssä, eivät vain suostuneet yhteistyöhön :((. Yksi taimi purkista tuli ja sekin rikkaruoho loppujen lopuksi :-{
Jos siemeniä on liikaa, Jutita, voisin minäkin kokeilla. Mitä vaihtariksi?
belgi ja nopsis hlötelkää osoitteenne niin laitan huomenna postiin, Sovitaan sitten vaihtareista.
Mitenkähän lämpimässä/kylmässä näitä sinivaleunikon taimia voi kasvatella? Nyt on esimmäiset itäneet, mutta luulen että ovat liian lämpimässä ( n.18astetta). Veisinköhän suoraan talliin ne jossa lämmöt on vähän plussan puolella vai odotanko että ne vähän vielä kasvaa ja että voin koulia ne ja vasta sitten siirtää? Mitähän niille uskaltaisi tehdä?
Mulla on varmaan jo tullut traumoja tästä sinivaleunikottomasta elämästä. Löysin varastoistani kolme eri annosta ko. rehun siemeniä, eikä mulla ole ikinä ollut ensimmäistäkään tainta. Nyt on sitten nekin pussinpohjat kaikki kylvettynä, ja ellei vieläkään onnistu, tyydyn elämään maailman tappiin ilman sinivaleita.
Paulastiina, mullakin on nimenomaan oikea traumatila sinivaleunikoiden takia, ovat ainoat siemenet, joista yksikään ei itänyt, täydellinen epäonnistuminen. Ja kaikista maailman kasveista juuri sinivaleunikoita olisin halunnut. Traumaattista tämä epäonnistunut puutarhurointi 
Joo, mäkin yritin viime vuonna noita i(n)hanuuksia…hyvin itivät ja taimetkin kasvoivat jonkun aikaa ihan hyvin, kunnes päättivät tehdä joukkoitsemurhan;kaikki kuolivat.
Huomasin tosin, että ne olivat todella tarkkoja tuosta tasaisesta lämmöstä-huoneessa oli n16 astetta, mutta jos lapsilta jäi ovi auki ja lämpö kohosi- heti nuutuivat. Eivätkä pitäneet siitäkään, että tuuletin taimikasvatuslaatikoita pitämällä kantta raollaan.Heti sitä niiattiin…
Omapäisiä pahalaisia, saavat itää jossain muualla kuin meillä!
Mie en ole koskaan edes yrittänyt siemenistä kasvattaa. Viime kesänä ostin yhden taimen, mutta tuskin kevättä näkee.
käännän veistä haavassa, 5% siemenkasvatuksesta onnistuu, eikä joka vuosi siemenet ole itämiskykyisiä :(
Hapan maa ja kylmäkäsittely! Siis taimi- ja kylvömultaa vähintäin, tai turvetta ja hiekkaa puolet/puolet (miksi eivät myy turvetta tammikuussa. kääk, en muistanut jemmata syksyllä).
Kylvä siemenet reikäiseen lootaan, heivaa pihalle katoksen alle ja varjoon. ei vaihtoehtoja! peitä lumella, -kellä sitä nyt olis? ainakin verkolla ettei naapurin Kitu tule ja kastele.
Anna rauhassa olla pitkälle kevääseen, kastele, älä kuivuuteen tapa. Pidä varjossa, ruukuta pikkupottiin ja istuta happameen multaan. (hae metsästä tai osta turvetta.)
Syksyllä istuta kasvupaikalleen, hapan maa ja kohopenkkiin ettei likoa lätäkössä syksyllä= nykyiset talvet. --> nauti sinisistä valtsuista toisena kesänä. valtsuja ei pidä ottaa liian vakavasti, hyysätä liikaa tai paapoa.
- hienot sivistyneet ohjeet löytyy vanhalta puolelta, ja kotipuutarhalehdestä parin vuoden takaa!
jos sinivaltsuni ovat hukkuneet muutan nimeni punahiltsuksi 
joo, eräät on tuolla konsteilla onnistuneet,
(annan noille hiukan kalkkia silloin tällöin)
"osta turvetta" - saanko oikasta sen verran, että sanon, älä osta turvetta vaan rhodomultaa. tämmösillä säillä turve on vihoviimeinen kasvualusta: imee vettä kun sieni ja kun sitten tulee pakkaset (jos tulee) se vettynyt aines laajenee tosi paljon ja rouste katkoo juuret. vastaistutetut ovat todella kovilla nyt mullassakin:_(
muuten valtsun ohjeet kuulostavat erinomaisilta. - parhaan tuloksen saa, kun antaa siementen varista emon viereen, laittaa talveksi havun päälle eikä keväällä vahingossakaan mene pöyhimään sitä kohtaa kukkapenkissä ainakaan ennen juhannusta.
KIITOS: rodomultaa sii ryhdyn kyselemään! samalla ratkaisu myös viiniköynnöksen idätyspulmaan. tavallisessa kukkamullassa idättäminen ei varmalla onnistu. -nimim "omakohtaista kokemusta"
Shit box! Mulla on kalkitsematonta turvetta 40 m3, ja nyt se ei käykään! Mistä sitä rhodomultaa tähän hätään…
En edes haaveile siemenkasvatuksesta luettuani edellä olevat. Toivon kuitenkin, että keksisin talvikuivan paikan tästä saviperäisetä pihasta, johon voisin istuttaa ostetun taimen. Vai onko kukaan saanut sitä menestymään täällä pohjoisessa?
Minulla on epäonnistunut lukematon määrä kasveja, mutta ne vain sitten parantavat onnistumisen tuomaa mielihyvää. Tämä tosin edellyttää sitä, että uskaltaa kokeilla mahdollisimman monenlaista, niin kyllä niitä onnistumisia(kin) sitten tulee!