Muttama juurtunut pistokas
- Flying Scotsman
- Sonata
- Walz Jubelteen
Jos kiinnostaa niin hölönä, kiitos!
Muttama juurtunut pistokas
Jos kiinnostaa niin hölönä, kiitos!
Minulla on jonkinlainen riippaverenpisara, joka on talvehtinut melko viileässä vähän riutuen. Nyt se on yllätykseksi kasvattanut metrinmittaisia vahvannäköisiä versoja. Kysymys kuuluu: kannattaisiko ne pätkäistä ja yrittää vaikka juurruttaa ne latvat? Ja jos kannattaa, niin onko väliä, minkä mittaisia pätkiä jättää roikkumaan vai onko se vain makuasia?
Olen siis täysaloittelija fuchsiankasvatuksessakin.
Mikä sun pulmasi oikein on Myrtille? Voit pätkäistä latvat ja juurruttaa ne vesilasissa tai turpeessa . Makuasia.
Nonniin, arvasin, että kysyn tyhmiä. Siis olen epävarma, onko niitä pitkiä roippanoita hyvä katkoa vai ei. Ajattelin, että jos ne eivät sitten kuki, jos latvon. Oh, tunnenpa itseni tyhmäksi. Mietin minkä mittaisia jätän siihen ruukkuun. Ei se juurruttaminen ole ongelma. Sorry.
katkaise siitä kohti mistä haluat sen haarovan, heti lehtiparin jälkeen. minä varmaan leikkaisin aikas lyhyeksi. se on tosiaan ainakin makuasia.
Kiitos Tötterö. Mietin sitäkin, että jos jätän ne noin pitkiksi, niin on se aika hauskannäköinen noinkin, mutta kukkiiko. No, joka tapauksessa pätkin ainakin osan.
niin, en usko että leikkaaminen on välttämätöntä. voit tosiaan koittaa leikata vaan osan... tiedät sitten ensi vuonna taas paremmin!!
Myrtille, aloittelija olen minäkin, ja minulle sanottiin heti ensimmäiseksi, että tyhmiä kysymyksiä ei olekaan. Mistäs aloittelija voi tietää, kannattaako jotain latvoa vai ei. Minä olen ollut ymmärtävinäni, että haaroittumisen lisäksi latvominen edesauttaa kukkimista. Ja mitä alempaa latvot, sitä tuuheammaksi kukkasi tulee.
Caspar Hauser ja Walz Mandolin jos ketä kiinnostaa.
hep molempiin.
moonflower, laita hölöä niin voivat lähteä jo tänään.
Tuli tilattua Ruattinmaalta verenpisaroita.
Perjantai-iltana siivoillessa putosi Ideaparkin mainoksen välistä postin lippunen, jossa kerrottiin minulle olevan tulossa suurikokoinen lähetys, joka ei mahtunut postilaatikkoon, päivätty 26. huhtikuuta. Siinä kohtaa livahti mieleen tuo taannoinen tilaukseni ja pahat aavistukset. Tänään sitten hain paketin, ja siellähän ne olivat, 6 verenpisaraani. Kolme näyttäisi olevan hengissä sentään, kahden viikon laatikkoelämän jäljiltä!
Kävin sovittamassa laatikkoa postilootaani ja hyvin mahtui. Vähänkös nyt kyrsii.
Voi Paulastiina, otan osaa. Mahtaa olla kiukun määrä megalomaaninen. Tuosta hyvästä kävisin jo räyhäämässä Postissa. Jos kerran paketti mahtuu lootaan, mutta eivät ole sitä tuoneet, saavat korvata kuolleet kukat. Eihän noita Postin lipareita lehtipinojen välistä huomaa. Minäkin kerran jahtasin jo takaisin lähtenyttä pakettia kissojen ja koirien kanssa, kun pikkulärpäke löytyi liian myöhään....
jos se on niitä Rockdalan paketteja niin on meidän lootaan(sellainen punainen muovinen) laittaneet kolme kappaletta.
Odla.nu:sta tilasin - olen sieltä saanut aina hyvää palvelua nettiasiakkaana, ja niin nytkin, mutta "oma" posti sitten sössi. Palautetta menee, sillä meidän asiamiespostin tiskin takan istuu esikoisen anoppi ja jakajalla voi korvia kohta kuumottaa...
Caspar Hauser ja Flirtation Waltz mielellään yhdessä jollekin
On muuten taivaan tosi että paketti-ilmoitusläpyskät ovat aivan liian pieniä. Ne pitäisi olla isoja ja mielellään fosforivärillä. Laitetaanko porukalla postin sivuille palautetta?
Verenpisaran pistokkaiden juurrutusvinkkejä. Pätkin vanhasta verenpisarastani oksia ja pistelin ne suoraan märkään turpeeseen ja laatikko kasvihuoneeseen. Olisiko varmempia konsteja?
Joko menivät?
Niin, Jutitalle oli tuo kysymys.
riresa,eivät vielä. Verenpisaroiden juurruttamiseen olen käyttänyt terraariota ja siellä pitänyt aika kosteana ja mielestäni toiminut todella hyvin. Siis periaatteessa sama kuin kasvihuone. Päivällä tuuletsta ja yöt kansi kiinni. Tuota Temskukan kasvihuoneen yölämpötilaa mietin mutta en osaa siihen ottaa kantaa. Pelakuut ei ainakaan tykkää juurtua jos yöt melko kylmiä.