No niin, seuraavaksi hurahdan näemmä viiniköynnöksiin... 
.
Olen miettinyt Zilgan ostoa, kertoisitteko mielipiteenne paikasta mihin sen ajattelin laittaa.
Jos istutan sen maahan todella aurinkoiselle paikalle ja laitan kaariporttia/köynnöstukea pitkin kiipeämään?
Vai pitäisikö laittaa se ruukkuun ja talveksi säilöön kellariin?
Jos istuttaisin sen maahan, niin pitäisikö se talveksi "laskea alas" ja laittaa jotakin peitteeksi? Kasvihuonekin mulla on, sitäkin mietin paikaksi...
(viimeisimmässä VP-lehdessä oli ihana juttu vanhemmasta pariskunnasta joilla oli aivan ihan puutarha ja sillä miehellä kasvoi mahtava viiniköynnös kasvihuoneessa, taisivat asua melkein Oulun korkeudella!)
Mäkin olen aivan innoissani viinin kasvatuksesta. Istutin Betan kasvihuoneeseen muutama viikko sitten ja hyvin lähtenyt kasvuun.
Mä laittaisin sinuna kasvihuoneeseen, jos sellainen on.
Ostin viime kesänä kolme viiniköynnöstä, Beta, Zilga ja Guta. Ne talvehtivat isoissa ämpäreissä kellarissa, koska en löytänyt niille istutuspaikkaa. Beta ja Guta ovat kasvaneet melko isoiksi, Zilga on hitaampi. Ajattelin, että en istuta niitä vieläkään maahan, vaan annan kasvaa kasvihuoneessa samoissa astioissa, koska kasvu on rehevää. Tuleekohan rypäleitä?
Hurahtaneita täällä muitakin.
Jo vuosia ovat minulla Zilga ja Supaga olleet ulkona, mutta varsinaisesta kasvamisesta niitten kohdalla ei voi puhua. Ovat myöhäisherännäisiä eikä tälle vuodelle vielä mitään elonmerkkejä, heräilevät yleensä vasta juhannuksena. Jokke oli ruukussa kellarissa ja toivottomalta näyttää, ei silmun silmua. Toinen Zilga ynnä Muuga päätyivät viime vuonna kasvihuoneeseeni ja elottomilta vaikuttavat vielä nekin. Yksi ilonpilkahdus sentään on: törmäviini on lähtenyt hyvin kasvuun. Sekin on viime kesän istutuksia ja ihan vaan perennapenkissä.
Ensi lauantaina ostan Jänedalla muutaman viiniköynnöksen lisää, mahdollisesti...
Millähän näppylöillä sormeni vaelsivatkaan... Ei siis mikään Muuga tietenkään vaan Guna. Höh!
(*vielä siitä jutusta viimeisimmässä VP:ssä. Se vanha herra täyttää aina talveks kasvihuoneen lumella peittäen sillä kaikki kasvit ja hänen viiniköynnöksensä näytti niiiin upealta ja satoisalta! Lukiko kukaan muu juttua?*)
Juu luin. Miten joku jaksaa? Hattua nostan.
Kävin jo pyytämässä Jokkelta anteeksi ennenaikaista kuolleeksi julistamista. Sillä on sittenkin Elämän merkki, yksi kaunis, upea, mahtava ja pullea silmu! Samalla ulkopuuhastelulla kaivaisin toisen ulkona koivun alla kiven vieressä aikaansa viettäneistä viiniköynnöksistäni eli Zilgan tai Supagan lapion nokkaan ja kiikutin kanalan taakse, eteläseinustalle. Seuraavaksi kiikutan sen toisen halvan ja itsetehdyn kasvihuoneen etelän puolelle.
Temskukka, nyt vain luukut auki kasvihuoneessa, jotta pörriäiset pääsevät rapisteleen kukkia. Vai onko se sun köynnös avomaalla.
Minä ravistelen köynnöksiäni tuossa vaiheessa ja pidän ovea auki tuulelle. Se riittää.
Kuulostaa varmaan hiukan leuhkalta, mutta mun täytyy alkaa leikata liikoja kukkaterttuja nyt aktiivisesti pois. Viime syksynä kannettiin .n 50 l:n saavillinen roskikseen ylimääräisiä rypäleitä. Ja kun se tehtiin vasta myöhään syksyllä, se oli melkoista sotkua. Terassimatto oli hiukan likainen. Ei ole nimittäin kasvihuoneessa köynnös meillä vaan avomaalla.
Toivottavasti teillä muillakin 20 vuoden kuluttua.
Viiniköynnöksiä on helppo lisätä myös siemenistä, toissa keväänä myyrät olivat syöneet oman Beta-lajikkeen juuria myöten, mutta ilokseni huomasin pieniä siementaimia juurella ja nämä pienokaiset ovat nyt kasvarissa jo parimetrisiä ja satoakin näyttää tulevan taas täksi kesäksi
Katariina, mitä lajiketta ja koska olet köynnöksesi istuttanut ? Onko talveksi suojattu, miten? Nyt vain roimasti vinkkejä niin päästän samoihin tuloksiin kun sinä
Kiurunkannus, meidän köynnös on beta. On myöhäisempi sadoltaan kuin esim. zilga. Siksipä kylmempinä kesinä ei ehdi marjat kunnolla kypsyä. Beta täytyy olla kunnon kypsä ennenkuin maistuu makealle. Minä tykkään, että yksi pieni pakkanenkin täytyy olla ja sit ne on vasta herkullisia.
Istutettu se on aikoinaan lämpimään rinteeseen, aika hiekkaiseen kevyeen maahan. Se on ehkä sen menestyksen salaisuus. Lannoittaahan sitä ei enää nykyisin voi eikä kastella tartte. Sen juuret on kuulemma siellä missä on vettä . Eli ei tiedä kuinka kaukana ja syvällä ovatkaan. Viiniköynnös laittaa vuosien varrella juurensa kuulemma hyvin syvälle.
Lipsahti tuo edellinen viesti käsistä, ennenkuin ehdin kaikki sanoa. Piti sanomani, että tosiaan siementaimia löytyy pitkin pihaa, mutta eihän niistä tiedä varmaksi minkälaisen köynnöksen saa. Marjat voi olla hyviä tai sitten ei. Mutta kenellä on tilaa antaa kasvaa ja aikaa odotella rypäleitä, niin voi olla tosiaan mielenkiintoista. Mullakin on pari tainta joiden olen antanut kasvaa paikoillaan, mutta näyttävät paleltuvan melkein juureen joka vuosi 
.
Ja vielä jäi Kiurunkannuksen kysymyksiä vastaamatta . Köynnös on vanha, 19 v. Kolme ensimmäistä vuotta sitä suojattiin juurustoa ja taidettiin laskea alaskin pari eka vuotta. Eihän sille sen jälkeen ole mitään voinut tehdä. Varret puutuu ja kasvaa pystyyn.
*taas tuli uus VP (6/2007) ja siinä oli s.12 artikkeli viiniköynnöksestä*.
Sen mukaan:
*taimet istutetaan metrin välein humuspitoiseen, hyvin vettä läpäisevään maahan
*kasvualustassa voi olla kiviä lämpöä keräämässä
*lannoitetaan kasvukauden alkupuolella moniravinteisella lannoitteella, lopetetaan viim. rypäleiden alkaessa kypsyä jotta asettuu talvilepoon
*tuuletetaan kasvaria jos lämpö yli 30
*poietetaan kesän aikan vesiversot juurelta
*hoitoleikkaukset sadonkorjuun jälkeen, keväällä puutuneiden oksien leikkaus aiheuttaa voimakasta vuotoa
*muovihuoneessa olevan viiniköynnöksen lämmöneristeeksi talveksi levitetään kuivia lehtiä ja lunta.Ruukussa kasvava köynnös talvehtimaan kellariin 0-5 asteeseen.
Katariina, mulla ollut Beta vuoden verran ruukussa, talvetin viileässä eteisessä, sitten sisälle ja nyt on ollut ulkona parisen viikkoa. En ole uskaltanut ajatellakaan sen maahan istutusta, luulin että joudun sitä ruukussa pitämään vielä ainakin vuoden eli niin kauan että saan kasvihuoneen. Mutta kun kerroit missä ja miten sulla samainen Beta menestyy niin taidanpa tehdä niin että istutan sen maahan. Mulla on pihalla penkere jonka päälle on tulossa nyt uusi iso istutusalue. Pohjamaa on hyvin hiekkaista, muutama iso kivi ja siitä on tarkoitus kaivaa pois nurmikkoturpeet, eristää reunat messumatolla ja täyttää kaivanto puhtaalla mullalla jonka sekoitan hiekkaisen pohjamaan kanssa. Siihen on tulossa kasvamaan ainakin muutama pioni. Penkere on itään, siihen paistaa aurinko aamusta alkuiltaan asti, hetken aikaa aamupäivällä pieni koivu tuo kevyen varjon. Menestyisiköhän Beta kenties siinä? Kuinka iso se sinulla on? Kasvaako se sinulla ihan vapaasti maata myöten vai jotain tukea vasten? Olispas mukavaa jos saisi saisi sen pärjäämään ihan tuossa ulkosalla
Minä kävin tänään Muhevaisella ja ostaa paukautin sellaisen isossa astiassa kasvavan Frankenthalerin (vai miten se nyt kirjoitetaankaan, en jaksa mennä lunttaamaan) jossa on nuppuja vaikka kuinka. Onko kellään kokemusta kyseisestä viinirypäleestä. Nuo kaksi, Beta ja Nordica, jurovat tuolla parvekkeella, elossa ovat mutta ei sitten muuta. Tuon uusimman hankinnan kannan kyllä suosiolla kellariin talveksi, puutarhuri sanoi sen kyllä talvehtivan ulkona jos peitän pakkaspeitteellä varret talveksi, mutta en taida riskeerata. Kyseinen lajike on kuulemma kalkinsuosija, toisin kuin Zilga ja Supaga. Voi kun sais jo maistaa muutaman rypäleen tänä kesänä.
Fellow, kyllä tuo paikka aika hyvältä kuulostaa ulos istuttamisen kannalta, mutta enhän minä tietysti uskalla mennä lupaamaankaan, että pärjää. Meillä ei ollut mitään mahdollisuutta pitää kellarissa tai muualla tainta aluksi. Kaikki on osaksi talvista kiinni. Kuinka lauhoja ovat. Ne ensimmäiset pari talvea on kuitenkin vaikeimmat ennenkuin saa juurensa tarpeeksi syvälle. Kyllä beta mun mielestä kuitenkin kestävä lajike on eteläiseen Suomeen.
Onhan mulla ollut kuvia täällä siitä kuinka iso meidän köynnös on tai ainakin Klorofyllissä Viiniköynnösosiossa. Se on nimittäin ollut jo katossa lähes 10 vuotta . Toimii varjostuksena kesällä meidän kuumassa pergolassa. Siksi sitä ei ole juuri leikattukaan, kun varjo on niin tarpeellista. Versot ovat jo puutuneet , melkein ranteen paksuisia. Nyt viime syksynä leikattiin ankarasti ihan siksi, kun rypäleiden kanssa oli semmonen sotku, kun homma jäi pakkasten jälkeen tehtäväksi. Kaikki rypäleet eivät nimittäin edes jaksaneet kypsyä kunnolla kun niitä oli niin tuhottomasti.