sama neuvo viinirypäleiden kanssa kuin esimerkiksi viinimarjojen: kypsiä noin kahden kolmen viikon päästä siitä kun ovat saaneet värin poskiinsa. - omat terttuni peittelin hellästi tuplasen harson alle viime viikolla. lämpöä kun ei enää luonnostaan ollut:-( - odotan saavani omakasvattamani syntymäpäivälahjan:-)
Betassa kolme terttua. En ole vielä maistanut. Kunhan kypsyvät taidan pitää juhlat :) .
Betasta tuli peräti viisi terttua, sato korjattiin viikonloppuna ja voi kun ne on hyviä.
Betassa on tertteja vaikka kuinka, mutta eivät taida tänä vuonna ehtiä kypsyä 
. Ei tietoakaan tummumisesta. Viime vuonna oli jo muutama terttu ja ehtivät kypsyäkin kunnes juuri ennen keräämistä joku söi ne (on ne vaan nopeita). Pari ehdin maistaa.
kiitos liljus leikkausohjeesta, kirjojani selasin enkä löytänyt ja tuo pakkasiin ajoittuva leikkausajankohta oli tyystun unohtunut!!!
ruokakaupan siemenistä kasvatin joskus valtaisan viiniköynnöksen keittiöön, kesässä kasvoi isoksi kun maaliskuussa kaiketi kylvin. Pitzeriatunnelman antoi ja tykkäsin kovastti. Lehdistä laitoin viininlehtikääryleitä monet kerrat. Pudottaa lehtensä syksyllä kuten pitääkin, pienet led tuikkukynttilät versoihin ja mukavan näköistä tulee 
Temskukka kirjoitti:
Otin muuten betansiemeniä talteen. Onko kukaan siemenestä kasvattanut?
Laitoin syyskuussa -05 syömäni rypälen (?mikä laji) siemenet ruukkuun ja vein kylmiöön 3:ksi kuukaudeksi. Otin huoneenlämpöön; olivat varmaan kesään asti ja ainakin pari kertaa multa pääsi rutikuivaksi kylvöruukku, mutta mitään kasvua ei ilmestynyt. Laitoin uudestaan kylmiöön, jossain vaiheessa huoneenlämpöön ja taas kylmiöön jonne unohtuivat. Heinäkuun alussa otin huoneenlämpöön ja pari viikkoa sitten yllättivät minut kasvullaan.
Jussin jälkeen sain tämän emon kylväämiä siementaimia; ehkä uloskylvö olisi nopeampaa tai jos nekin olivat syksyn -05 siemenistä (eka satovuosi emolla).
Eli kasvihuoneeseen ruukkuun kylvö voisi olla kova sana. Muuten resepti tuntuu omalta kaikkine unohteluineen ja kuivahteluineen 
Isännyys kylvi viime kesänä paperin väliin metsäomenapuun, muutaman muun omenapuun ja zilgan siemenöitä ja piilotti kaiken puskan juureen, siis ulos. Keväällä hän kaiveli aarteet esiin, kylvi ruukkuun ja nyt on kaikkia muita paljon paitsi metsäompun taimia...
Temskukka, jos beta ehtii kypsyttää rypäleensä niin siementaimia ilmestyy kyllä aivan ittestään kukkapenkkeihin. Minä löysin tänäkin vuonna ainakin 10 kpl. Linnut niitä kylvää.
Olen kyllä kuullut, ettei niitä kannata säästellä ja kasvattaa. Rypäleet eivät ole välttämättä syötäviä. Mutta jos tilaa on niin mikä ettei.
Kasvihuoneessahan tämä kasvelee, vähemmän linnut pääsevät sitten töihin.
Mutta täysin kypsän betan maku on todella hieno. Raakana (vaikka oli musta) se maistui tosi muikealle, vähän niinkuin raaka karviainen mutta kypsyttyään maku muuttui todella hienon aromikkaaksi. Vasta niitä kypsiä maistettuani ymmärsin yhden jenkkilimsan maun - siellä on violettia limsaa ja sitä myydä grapelimsana (josta minulle riitti päänvaivaa - greippilimsa joka ei maistu greipille ja on violettia???). On hyvä kun oppii uutta
Koko ketjun luin läpi ja vielä varmistava kysymys: kun leikkaan zilgani kokakuussa niin saan samalla pistokkaita ja multapaljuun /ruukkuihin laittamalla on toiveita saada varataimia.... kasvarissa kasvaa ja juuret ulkona, hirmuisan pitkiä versoja on pukannut.
Olen leikannut viiniköynnökset silloin kun ei enää näy elämää, eli ei ole vaaraa vuodosta. Leikkuutuloksia olen laittanut melkein kyljelleen parvekelaatikoihin, puolinihkeään turpeeseen, ja laatikoita olen säilytellyt talvetushuoneessa joka pysyy plussalla. Keväällä, kun valo lisääntyy, olen nostanut parvekelaatikot aurinkoiseen paikkaan ja näin saanut hyviä tuloksia.
Nollapäänä menin kaivelemaan hengiltä ne pistokkaat jotka laitoin kasvihuoneen multapaljuihin. Olivat pykänneet silmua mullan alla ja heittivät elämänhalunsa kuin lusikan nurkkaan kun menin liian varhain häiritsemään. Eli on mahdollista että sielläkin lähtevät elämään vaikka kasvihuoneessa ollaan selvästi pakkasella pitkin talvea.
Ja jos ihmetellään miksi parvekelaatikkoihin niin niihin menee ihmeen monta pistokasta ja minulla ei ole niille enää muuta käyttöä kuin esikasvatus. Siihen ne ovat vailla vertaa.
kiitti Temskukka, parvekelaatikoihin siis kyljelleen, siellä juurtuu jo vaiveroa ja tuiviotkin makaa kyljillään, saapi viiniköynnös seuraa. ei mitenkään epätodennäköistä, ettenkö sieltäkin myös kisko pois, paljut on varma nakki moiseen, oli laput tahi mitkä merkit...
Kuitenkin olen jättänyt sitä oksanpätkää noin kymmenisen senttiä näkyville, ja siitä on hyvä seurata pullistuuko silmut. Silmut tulee muistaakseni ensin ja sitten vasta hetkenpäästä juuret.
Viiniköynnösen hankkijat huomio! Kukkarilla, Tampereella, oli viiniköynnöksiä 2 tai 3 kpl 10€. (Puutarhaliike sijaitseepi siis siinä Tre-Lahti tien varressa vähän kaupungin ulkopuolella. Suhteellisen edukkaita havuja ja atsaleoja myös)
Mitäs kaikkea te olette tehneet viinirypäleistä? Tulee jo niin paljon zilgasta satoa etteivät sellasenaan syömällä lopu. Mehu ilmeisesti on hyvää, mutta onnistuuko esim. hillo?
Ei tule ongelmia tämän sadon säilönnässä. Tuskin edes kypsyvät minun ensimmäiset marjani.
Toukokuussa istutettu zilga venyi ja rehotti hiekkamaassa eka kesänään nelimetriset versot. Terve ja hieno kasvi, vaikka muuten puutarhassa oli tänä kesänä oikea kirva jne. -invaasio. Ei kelvannut zilga millekään tuholaisille. Ei edes täystuho-etanoille! Ja ne sentään silppusivat raparperin lehtien lisäksi varretkin miltei pitsiksi tänä vuonna. Oikea ihme kasviksi tämä zilga-viiniköynnös...
Paljon innokkaita kysymyksiä!:
Mahtoiko köynnös tehdä lehtimassaa kukinnan kustannuksella? Vai eikö vielä ekana kesänä kannatakaan odotella - edes pikkuruista - satoa?
Lannoitus oli lähinnä umpimähkäistä = Istutuslannoitus (kanankakkaa + kalkkia), ahkerasti ruohokatetta juurella + yksi nestelannoitus heinakuussa. Menikö pahasti metsään?
Kertokaa kokemuksia, miten pitkiksi versot voivat venyä, jos ei leikkaa. Riittääkö yksi kasvi keskikokoisen pergolan katoksi?
Ja vielä, miten massiivinen on juurisysteemi? Saako zilgan vielä kunnialla ylös (hiekkamaasta) esimerkiksi kolmen vuoden päästä, jos sen haluaisi siirtää toiseen paikkaan?
Leikkauksesta: Onko leikkaaminen pikku pakko? Eli jaksaako rehevä moniversoinen köynnös punnertaa rypäleitä? Onko köynnyöksen nuorentaminen leikkaamalla tarpeen, vaikka en satoa havittelisikaan eli taantuuko kasvu, jos ei leikkaa? Molempi olisi tietty parempi eli nautiskella rypäleistä rehevän pergolaviinin katveessa.
Kasvuoloista: Asumme Suomen eteläisimmässä niemennokassa, joten kasvukausi on pii-iiit-kä. Kevät tosin viipyy kylmän meren takia, mutta syksy on vastaavasti lämmin (maan keskiarvoon suhteutettuna) jopa joulukuulle asti.
Satoa voi odottaa 4 vuodesta eteenpäin, jos leikkaukset tehdään suositetulla tavalla.
Ei tarvitse lannoittaa kuin keväällä kunnon NPK-puutarhalannoitteella (kanankakkakin käy jos tykkää luomusta) ja mielellään syksyllä PK-lannoitteella. Ei kannata kalkita, Zilga tykkää happamasta. Versot kasvaa kyllä jo yhdessäkin kesässä monta metriä, jos ei mitenkään leikkaa.
Yksi kasvi riittää varmasti pergolan peitoksi, ellei esim. halua kokeilla eri lajikkeita.
Juuret, menevät todella syvälle, eli jos siirrät 3 vuoden päästä istutuksesta, joutuu kyllä kasvin leikkaamaan todella rajusti. Mieluummin laittaa sitten uutta kasvia pistokkaasta.
Köynnös ei tuota satoa kovinkaan paljoa ilman oikeaoppisia leikkauksia. Leikkaukset kyllä varmasti myös voimistaa kasvua ja rulee tuuheampi kasvi.
Hyvät ja helpot leikkausohjeet:
http://www.kekkila.fi/web/web.nsf/sp?open&cid=viinikoynnoksenleikkaus
Kiitos hyvistä ohjeista The BigX!
Leikkausohjevinkistä varsinkin. Aika karu ratkaisu vetäistä komea kasvi kymmenen sentin tapille eka vuonna, mutta ymmärrän kyllä, että se kannattaa. Tulee terve, rehevä ja satoisa kasvi.
Mietin tässä silti osakompromissia...jos jättäisi yhden pitkän lonkeron ja leikkaisi loput tapille. Nyt köynnöksessä on monta pitkää eli ainakin 8 rotevaa pääversoa ja juuresta tursuaa lyhyitä vielä lisäksi. Siitä yhdestä pitkästä voi sitten tutkailla versojen talvenkestoa näillä leveyksillä ja olisi yksi pitkä vihreä jo valmiina alkukesästä. Amatööripuutarhurin omituinen ratkaisu kaiketi, mutta meille mahdollisimman iso sato ei ole pääasia. Kunhan tulisi hiukan omia rypäleitä ihmeteltäväksi ja samalla rehevä kasvi koristeeksi. Onko joku ratkaissut samalla tavalla?
Kuten jo kehuin, harvinaisen tuholaisvapaa byöhyke oli zilga. Muissa köynnöksissä ja kasveissa oli jos jonkinlaista pureksijaa tänä kesänä. Tietääkö joku, miten zilga puolustautuu = erittääkö se jotain pahanmakuista nestettä vai onko se vileä vieras ruokakasvi Suomi-ötököille? Vai miksi se ei kelpaa öttiäisille?