Onko sinulla, huisa, neuvoa jotain kikkaa jolla tuo siementen poistaminen käy kaikista helpoimmin? Koitin tässä syksyllä tehdä ruusunmarjoista sosetta, mutta tuo siementen poistaminen oli niin työlästä että päädyin keittelemään marjat puolikkaina ja sitten siivilöimään tuotoksen. Harmitti vaan, kun sitten kuoristakin suurin osa meni hukkaan.
Ei ollut nopeaa tapaa, vain marja kerrallaan halkaisu pienellä veitsellä ja terällä riipaisten siemenet pois. Pidettiin sitä lähinnä sosiaalisena tapahtumana.
Vermikuliittiin kylvetyt auringonkukan siemenet tuottavat mukavasti versoja. Uutta on laitettu itämään. Basilikaruukun ostin ja leikkasin enimmät pois ja käytin. Loput istutin isompaan ruukkuun multaan. se on nopea kascvuinen. kasvaa myös pistokkaista. viime syksyinen sitruunamelissa ruukussa on innostunut kasvamaan. Samoin persiljatkin.Näitä kaikkia laitoin reilusti salaattiin ja maistui ihan kesälle.Tekeeko persilja itäviä siemeniä toisena vuotena?
Mummille vastauksena että persilja tosiaan kukkii toisena vuotenaan ja tekee itäviä siemeniä.
Kiitos Nuu. Törnrosa.herneitä kasvatettiin lapsena versoiksi ihan vedessäkin. Siemenissä itsessään on ne ravinteet. Varmasti kasvaa vermikuliitissa. Kiirtos vihjeestä. Pitää laittaa niitäkin.
Miksi perusyrtit maistuu mun penkissä kitkerille (basilika on katkerampaa kuin kaupasta ostettu), tarviiko ne paljon lannoitusta?
Voiko yrttejä syödä vaikka ne kukkii (tilli, oregano…)?
Monia voi syödä kukkivanakin, mutta jotkut (persilja, viinisuolaheinä, salaatti…, joskaan salaatit nyt ei ehkä ihan yrttejä ole) muuttuu puiseviksi tai kitkeriksi kukkiessaan/kukittuaan. Muuten tuosta kitkeryydestä en osaa sanoa mitään. Yleisesti ottaen yrtit ei mun mielestäni tarvitse paljoa lannoitusta.
Raita, uskoisin pikemminkin että liika lannoitus ja kuivuus voi saada yrtit kitkeriksi.
Ok, kiitti tiedoista.
Täytyy myöntää että yrttini, jotka kasvavat kukkien seassa, ovat saaneet varmasti osansa vaaleanpunaisesta “kukkaloistosta”, joten liikalannoitus voisi osaltaan selittää. Ja senköhän takia ne kukkiikin niin hienosti =) Tillit kukkii kohti taivasta ja salaatti myös, ovat ihan mahottomia! Hmm, mistäs nyt yrtit loppukesäksi… kaupasta kai sitten =/
Ostin hyvänmakuista teetä Virosta enkä saanut selvää että mitä se oli. Nyt vasta äkkäsin lukeä pikkupräntin kauniista paketista ja siinä lukee Tilia Cordata eli ne on kuivattuja lehmuksenkukkia. Mahtaako kukaan tietää onko tuo joku terveyspommi kun ei ole kovin voimakasmakuinenkaan?
Kuukkeloimalla löyty mm: http://www.varjojenkirja.com/yrtit/327-lehmus.html.
Täällä myös tietoa, rullaa tarpeeksi sivua alas.
Ja myös täällä
lehmustee toimii vilustumisissa ja kuumeessa
huomenna sunnuntaina 16.10 tulee FST 11.50 Örter-naturens egen apotek ja kertovat ginkgon käytöstä.
tässä niitä
http://www.dr.dk/DR2/U/Urt/Planter+i+Urt/
Keräsin yrttijuoma-aineksiksi kuivumaan ampiaisyrtin, yrtti-iison ja sitruunamelissan lehtiä. Ennestään on jo kuivattuna pieniä koivunlehtiä ja saksankirvelin siemeniä. Mitään noista en ole juomissa käyttänyt ennemmin, sekoitusten tekeminen tulee olemaan mielenkiintoista.
Jaa, täytyykin vielä kerätä ja kuivata ainakin mustaherukan lehtiä.
Vaihdan yhden pienen perennapenkin 75-230cm yrteille. Paikka on puolivarjo varaston seinusta. Varaston seinä itään.
Mitäs monivuotisia siihen voisi laittaa?
Iisopin laitan siihen ainakin. Ananassalvian myös, vaikkei olekaan monivuotinen.
muoks. Saisi olla melko korkeaa.
Yrtti-iiso ainakin olis korkea, ja pysyy aika hyvin pystyssä.
Itsekin mietin yrtti-iisoa (anis-iiso) mutta sitten mietin että koska se kylväytyy paikalleen niin jos penkki on pieni, se voi viedä tilan muilta yrteiltä. Muuten se on kyllä kiva, tukeva- ja pystykasvuinen, korkeus ehkä vähän vajaa metrin (mielikuvamuistellen) ja minusta ihan kivan näköinenkin. Minulla sitä on sekä perennapenkissä että yrttipenkissä muiden joukossa.
Jos kelpaa matalampi niin sitruunamelissa on harkitsemisen arvoinen. Se ei kamalasti tunnu leviävän, vuodesta toiseen kasvaa siinä omalla paikallaan sellaisena pienenä matalana 20-30 cm korkeana (mielikuvamuistellen) puskana. Se on kauniin vihreä väriltään ja käy yrttinä mausteeksi esimerkiksi makeisiin jälkiruokiin, juomiin ja tietysti yrttiteehen osana sekoitusta. Tykkään itse siitä kovasti vaikken pahemmin leivokaan joten se käyttö on kokeilematta vielä.
Muoks, kasvupaikasta sen verran että nuo molemmat viihtyvät täällä minulla sekä kokopäiväauringossa että myös paikassa johon alkaa aurinko paistamaan vasta iltapäivän puolella 14 jälkeen.
Yrtti-iiso on siitä kätevä, että vaikka se siementää, sen taimet on helppo nypätä pois vääristä paikoista.
Saksankirveli on kaunis ja korkea ja jos ei anna siementää, ei leviä riesana. Itselläni on kasvanut nyt useita vuosia samassa paikassa, suurentunut vain.
Käytännössä olen täällä huomannut mahdottomaksi estää saksankirvelin siementymisen - leikkelen niitä siemenkotia aina pois niin paljon kuin pystyn mutta isossa puskassa aina tuntuu jotain jäävän jäljelle ja niitä siementaimia nousee aina kamalasti. Ja kun niillä on se pitkä paalujuuri niin niiden saaminen pois maasta on välillä tuskan takana. Tietty siihen vaikuttaa sekin että täällä on savimaa, ja penkin ulkopuolelle kylväytynyt saksankirveli on siinä maassa sitten kiinni todella tiukasti. Kivan näköinen ja peittävä puska se kuitenkin on, ehkä ei kuitenkaan yrttikäytössä kovin monipuolinen ?